EU-instituutiot ovat saavuttaneet varhain aamulla poliittisen sovun neuvotteluissa EU:n ilmastolaista. EU-parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin kertoo Twitterissä, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetetaan ratkaisussa noin 57 prosenttiin. Hän kutsuu ratkaisua hyväksi kompromissiksi, vaikka parlamentti olisikin ollut valmis enempään.
Nettovähennystavoite on ainakin 55 prosenttia vuonna 2030 verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi olevansa ilahtunut siitä, että sopimukseen päästiin.
– Poliittinen sitoutumisemme olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä on nyt myös laillinen sitoumus, von der Leyen sanoi.
– Se on velvoittava sitoumuksemme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, hän jatkoi.
Ilmastolain lähtökohtana on, että EU olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Suomen oma tavoite ilmastoneutraaliudesta on tätä tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.
Ilmastolaki on EU:n kunnianhimoisen vihreän kehityksen suunnitelman kulmakivi. Siihen sisältyy paljon muutakin kuin päästövähennystavoite.