EU:ssa sopu ilmastolaista – neuvottelut kestivät läpi yön

EU-komissio julkaisi ilmastolakiesityksensä, jolla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuonna 2050 2:05
EU-komission ilmastolakiesityksessä tavoiteltiin hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

EU-instituutiot ovat saavuttaneet varhain aamulla poliittisen sovun neuvotteluissa EU:n ilmastolaista. EU-parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin kertoo Twitterissä, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetetaan ratkaisussa noin 57 prosenttiin. Hän kutsuu ratkaisua hyväksi kompromissiksi, vaikka parlamentti olisikin ollut valmis enempään.

Nettovähennystavoite on ainakin 55 prosenttia vuonna 2030 verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi olevansa ilahtunut siitä, että sopimukseen päästiin.

– Poliittinen sitoutumisemme olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä on nyt myös laillinen sitoumus, von der Leyen sanoi.

– Se on velvoittava sitoumuksemme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, hän jatkoi.

Ilmastolain lähtökohtana on, että EU olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Suomen oma tavoite ilmastoneutraaliudesta on tätä tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.

Ilmastolaki on EU:n kunnianhimoisen vihreän kehityksen suunnitelman kulmakivi. Siihen sisältyy paljon muutakin kuin päästövähennystavoite.

Poliittinen sopu vaatii vielä lopullisen hyväksynnän jäsenmaita edustavalta neuvostolta sekä EU-parlamentilta.

Jäsenmailla erilaisia lähtökohtia

Keskustelut ilmastotavoitteista ovat perinteisesti olleet EU:ssa aikaa vieviä, ja tälläkin kertaa poliittinen sopu syntyi instituutioiden neuvotteluissa varhain keskiviikkoaamuna yön jatkuneiden neuvotteluiden päätteeksi.

Joulukuussa EU-maiden huippukokouksessa kannasta vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen väännettiin läpi yön. Hiilivoimaan voimakkaasti tukeutuva Puola vaati esimerkiksi tuolloin takeita siitä, että rahoitus puhtaaseen energiaan siirtymisessä turvataan.

Suomi metsäisenä maana on seurannut tarkasti maankäytön hiilinielujen laskentasääntöjä eli lulu cf-sääntelyä. EU-komissio kertoo tiedotteessaan, että se antaa esityksen kunnianhimoisemmasta sääntelystä kesäkuussa.

Aiheesta on määrä pitää tiedotustilaisuus kello 11 aamulla Suomen aikaa.

Lue myös:

    Uusimmat