EU:n ilmastolaista odotettiin kunnianhimoista askelta eteenpäin ilmastotoimissa, mutta lainsäädäntöehdotus sai niskaansa saavillisen kritiikkiä jo ennen kuin komissio edes ehti virallisesti esitellä sitä.
Ilmastolain lähtökohtana on, että EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen muistutti, että vuoteen 2050 ei ole enää kovin pitkä aika.
– Vuonna 2050 lapseni ovat hieman nuorempia kuin mitä minä olen nyt, von der Leyen sanoi.
Ilmastoaktivistit, kansalaisjärjestöt ja osa europarlamentaarikoista ovat kuitenkin moittineet komission esitystä esimerkiksi siitä, ettei sen yhteydessä aseteta heti nykyistä tiukempaa päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Uutta välitavoitetta komissio aikoo ehdottaa vasta sitten, kun vaikutusten arviointi on saatu tehtyä.
Sadan päivän lupaus piti
EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vastasi kritiikkiin sillä, että komission pitää valmistella esitettävä tavoite huolellisesti.
Ensi vuoden kesäkuuhun mennessä komission on määrä käydä läpi erilaisia ohjauskeinoja, joilla lisäpäästövähennykset voitaisiin toteuttaa.
Ilmastotoimissa edistymistä olisi tarkoitus arvioida jatkossa viiden vuoden välein. Jos EU-maat eivät pysy komission viitoittamalla kehityspolulla, komissio ehdottaa itselleen valtuuksia antaa jäsenmaille suosituksia.
Ilmastolaki on yksi komission vihreän kehityksen ohjelman kulmakivistä. Ehdotusta oli odotettu, sillä se oli myös yksi lupauksista, joita komission puheenjohtaja von der Leyen lupasi toteuttaa ensimmäisen sadan päivän aikana.
Aikataulun osalta von der Leyenin lupaus piti, sillä sadan päivän virstanpylväs tulee vastaan maanantaina.
Nähtäväksi jää, millaiseksi ilmastolaki vielä muotoutuu, kun se kulkee EU:n päätöksentekorattaissa parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyihin.
Voi tulkita, että EU-komissio yritti alleviivata vakavuuttaan ilmastotoimien suhteen sillä, että se oli kutsunut ilmastoaktivisti Greta Thunbergin alustamaan keskustelua tämänpäiväiseen istuntoon.
Timmermans kertoo sanoneensa Thunbergille, että ilman tämän innoittamaa ilmastoliikkeen nousua EU:lla tuskin edes olisi sellaista vihreän kehityksen ohjelmaa, jota nyt edistetään.
Thunberg oli yhtenä allekirjoittajana ilmastoaktivistien avoimessa kirjeessä, joka julkaistiin ennen ilmastolain julkistusta. Kirjeessä moititaan poliitikkoja ilmastotoimien riittämättömyydestä ja siitä, ettei ilmastokriisiä vieläkään kohdella kriisinä.
Ilmastoaktivistien mukaan tavoitteiden asettaminen vuosikymmenten päähän merkitsee käytännössä luovuttamista.
– Emme ainoastaan tarvitse tavoitteita vuosille 2030 tai 2050. Me tarvitsemme niitä ennen kaikkea vuodelle 2020 ja jokaiselle seuraavalle kuukaudelle ja vuodelle edessämme, aktivistit kirjoittivat.
Komission lisäksi Thunberg tapasi tänään EU-parlamentin ympäristövaliokunnan, jossa hän toisti samaa viestiä.
– Kun talo palaa, ei silloin odoteta muutamaa vuotta lisää ennen kuin sitä aletaan sammuttamaan. Ja silti tätä komissio ehdottaa, Thunberg sanoi.
Timmermans kommentoi komission tiedotustilaisuudessa, että Thunbergilla ja ilmastoaktivisteilla on asiaan erilainen näkökulma kuin EU:lla.
– Yritin selittää hänelle, että meidän lähestymistapamme on erilainen. Meidän lähestymistapamme perustuu siihen, että saavutamme hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Toisekseen olemme optimistisempia kuin hän siitä, että uudet teknologiat voivat auttaa meitä nopeuttamaan prosessia, Timmermans sanoi.
Suomi kirittämässä komission toimia
Suomi on vaatinut EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nopeaa kiristämistä yhdessä 11 muun EU-maan kanssa. Yhteisessä kirjeessään maat pyytävät komissiota esittelemään uuden tavoitteen niin pian kuin mahdollista.
– Komission tulisi antaa ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa. Näin asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa, Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi tiedotteessa.
Timmermansin mukaan tavoitteen kiristämiseen vaadittavan huolellisen vaikutusarvion teossa menee kuitenkin kesän loppuun tai syyskuulle. Hän on optimistinen, että asia on mahdollista saada sovittua silti ennen Glasgow'n kokousta.
Aiempien kaavailujen mukaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitetta aiotaan kiristää ainakin 50 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Nykyinen tavoite vuodelle 2030 on 40 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöihin.
Erimielisyys hidastaa yhteisiä toimia
EU:n yhteisiin ilmastotoimiin vaikuttaa paljon se, että jäsenmaiden lähtökohdat ja halu kääriä hihat vaihtelevat.
Tämä nähtiin joulukuussa, kun EU-maat sopivat huippukokouksessaan vuoden 2050 ilmastotavoitteesta, mutta hiilivoimaan voimakkaasti tukeutuva Puola ei sitoutunut yhteisen tavoitteen toimeenpanoon.
Vastahakoisuutta yritetään pehmittää taloudellisella porkkanalla. EU on perustamassa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jonka kautta rahoitettavilla hankkeilla pyritään auttamaan jäsenmaita muun muassa luopumaan fossiilisista energialähteistä niin, että niihin liittyvien työpaikkojen menetystä pystyttäisiin tasaamaan.
Rahasto on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission laaja ohjelma koskettaa niin taloutta, liikennettä, energiantuotantoa, maataloutta, rakentamista kuin teollisuutta. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja metsästrategian arvioiminen tulevina vuosina.
Tavoitteena on haalia mahdollisimman paljon rahaa ilmastotoimiin laajan kestävän rahoituksen suunnitelman kautta. Von der Leyen on puhunut jopa biljoonan eli tuhannen miljardin euron vaikutuksesta vuosikymmenen aikana.
Tuohon lukuun on kuitenkin laskettu mukaan kaikki mahdollinen liikkeelle lähtevä raha, eli unionilta tulevan rahoituksen lisäksi myös jäsenmailta ja muilta rahoittajilta odotetaan suuria panostuksia.
Ilmastolain julkistuksen yhteydessä komissio kertoi, että se on parhaillaan valmistelemassa myös EU:hun tulevan tuonnin hiilitullimekanismin vaikutusten arviointia sekä energiaverodirektiivin uudelleentarkastelua.