EU-jäsenyydestä ongelmia Itä-Virolle

Viron kahtiajakautuminen on yhä selkeämpää. Talouskasvu keskittyy Länsi-Viroon, mutta Itä-Viro vajoaa yhä syvemmälle.

Ulkomaiset investoinnit ovat itäosissa maata harvassa. 90 prosenttia väestöstä on venäläisiä, joilla ei ole kieliongelmien vuoksi mahdollisuutta etsiä töitä muualta Virosta.

Rajakaupunki Narvassa viranomaisia mietityttävät lisäksi EU:n uuden itärajan tuomat ongelmat. Kun Viro viime syksynä äänesti EU-jäsenyydestä, lähes puolet narvalaisista äänesti liittymistä vastaan.

Hintojen nousu huolettaa myös siksi, että raja Venäjälle sulkeutuu. Joen toiselta puolelta Ivangorodista kun kaiken saisi halvemmalla.

Työttömyysprosentti Narvassa lähenee kahtakymmentä.

Ruotsalaisomisteista puuvillatehdasta lukuunottamatta Itä-Viro ei juurikaan vedä ulkomaisia investointeja. Edes oma hallitus ei ole kiinnostunut yrityksistä tukea venäjänkielisen Itä-Viron kehitystä.

Myös paine Venäjän taholta puristaa Narvaa. EU-jäsenyyden lähestyessä kaupunginjohto saa toistuvasti vastailla esimerkiksi venäläisen median kysymyksiin siitä, onko Viro tarkoitettu vain virolaisille.

Tällä hetkellä Viron kansalaisuus on vain noin kolmasosalla narvalaisista. Muilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa esimerkiksi äänestämällä.

Narvan kouluissa on viimeisen kymmenen vuoden ajan opetettu viron kieltä, joka on edellytys kansalaisuuden saamiseksi. Venäläisongelman uskotaan oikenevan ajan myötä.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 25.02.2004)

Lue myös:

    Uusimmat