Espoon kemikaalivaraston isku ilmentää koko Euroopan laajuista ilmiötä: Huumeita salakuljetetaan merikonteissa yhä enemmän, ja nyt myös Suomeen – näin se tapahtuu

Viiden ulkomaalaisen miehen epäillään iskeneen Espoon Kilossa sijaitsevaan kemikaalivarastoon maanantaina aamupäivällä.

Mediassa kerrottujen yksityiskohtien perusteella miehet toimivat suunnitelmallisesti: he olivat naamioituneita, aseistautuneita ja iskivät tiettyyn, Vuosaaren satamasta kuljetettuun merikonttiin.

Miehet otettiin kiinni Helsingin Olympiaterminaalista maanantaina iltapäivällä. Tiistaina poliisi kertoi, että tapaukseen liittyen on takavarikoitu suuri määrä huumausainetta.

Lue myös: Tämä kaikki Espoon kemikaalivaraston iskusta tiedetään: Viisi miestä, suuri määrä huumeita ja surkeasti epäonnistunut pakoyritys

Syyskuussa banaanikontista löytyi 12 kiloa kokaiinia

Tapaus tuo mieleen syyskuun puolivälissä Vuosaaren satamassa tehdyn huumetakavarikon. Tuolloin Tulli löysi satamaan saapuneesta banaanilastista 12 kiloa kokaiinia.

Huumelasti paljastui, kun sataman työntekijä oli nähnyt kaksi miestä, jotka puuhailivat rahtikonttien parissa. Työntekijä oli ensin ajatellut, että heijastinliiveihin pukeutuneet miehet korjasivat kylmäkonttia. Miehet olivat kuitenkin yllättäen peittäneet kasvonsa ja paenneet paikalta juosten.

Miesten pako tallentui videolle. Aihetta puitiin MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa. Juttu jatkuu videon jälkeen:

Erikoisen kohtaamisen jälkeen Tulli kiinnostui tapauksesta, ja satamassa olleisiin rahtikontteihin tehtiin tarkastuksia.

Erään kylmäkontin laitteiston sisältä löydettiinkin 12 kilon painoista kokaiinipakettia. Tullin mukaan kontti oli saapunut Suomeen Etelä-Amerikasta Saksan ja Pietarin kautta.

Tullin edustaja kommentoi tapausta Rikospaikka-ohjelmassa. Tutkinnanjohtaja Janne Kallio arvioi, ettei vastaavaan salakuljetusmenetelmään oltu Suomessa aiemmin törmätty.

– Keski-Euroopassa tällaiset rip-off-salakuljetustavat ovat tavanomaisia, hän totesi.

Lue myös: Video: Isoa kokaiinilastia banaanikontista purkanut kaksikko luikki pakoon sataman konttitornien keskellä

Kasvava uhka

Lyhyen ajan sisään on siis paljastunut ainakin kaksi erillistä tapausta, jossa Suomeen on tuotu suuria määriä huumeita meriteitse ja rahtikonttiin kätkettynä.

Euroopan unionin huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, tuoreen raportin mukaan huumeiden salakuljetus meriteitse on kasvava uhka. Sen mukaan salakuljettajat hyödyntävät Euroopan ja muiden maanosien suuria satamia yhä enenevissä määrin huumeiden liikutteluun.

Merireiteillä olosuhteet ovat salakuljettajien kannalta otolliset: tavaraa liikkuu valtaisat määrät, ja vain murto-osa rahtikonteista päätyy viranomaisten tarkempaan syyniin.

EMCDDA:n mukaan rahtikontteja lähetetään vuositasolla jopa yli 750 miljoonaa. Niistä alle 2 prosenttia tarkastetaan.

Rip-off-menetelmä ja muita salakuljettajien metkuja

Salakuljettajilla on käytössään useita erilaisia, kehittyneitäkin menetelmiä soluttaa huumeita laillisen rahdin joukkoon.

EMCDDA:n raportin perusteella yksi niistä on Tullin Janne Kallion mainitsema rip-off-menetelmä.

Yksinkertaisimmillaan on kyse siitä, että salakuljettaja sulloo rahtikonttiin huumeita lähtösatamassa ja noutaa aineet rahtikontista, kun kontti on päässyt päämääräänsä.

Kontin varsinaisella lähettäjällä tai vastaanottajalla ei useinkaan ole tietoa siitä, että konttia hyödynnetään laittoman tavaran kuljetuksessa.

Salakuljetuksen onnistuminen vaatii EMCDDA:n mukaan yleensä sitä, että salakuljettajan apuna on sekä lähtö- että saapumissatamassa korruptoituneita satamatyöntekijöitä tai muita tahoja, jotka pääsevät käsiksi lastiin.

Toinen salakuljettajien käyttämä tekniikka on EMCDDA:n mukaan niin sanottu "vaihto". Se on variaatio rip-off-menetelmästä.

Näissä tapauksissa huumeet lastataan lähtösatamassa rahtikonttiin siten, että niihin pääse helposti käsiksi. Perillä esimerkiksi lahjottu satamatyöntekijä noutaa huumeet ennen kuin kontti päätyy tullin tarkastettavaksi ja siirtää ne sellaiseen rahtikonttiin, joka on jo tarkastettu tai joka ei vaadi tullausta.

Laillisen rahdin lomassa tai kontin rakenteissa

Joissain tapauksissa huumeita voidaan myös pyrkiä naamioimaan lailliseksi rahtitavaraksi tai kätkemään laillisen rahdin joukkoon.

EMCDDA:n mukaan tämänkaltainen salakuljetusmenetelmä vaatii yleensä sitä, että rahtikontin lähettäjä on itse sotkeutunut salakuljetukseen.

Toisaalta salakuljettajat voivat pyrkiä kätkemään huumeita myös rahtikontin rakenteisiin, esimerkiksi eristemateriaalien joukkoon tai kontin seinämiin.

Myös näissä tapauksissa salakuljetus vaatii yleensä osallisia, joilla on pääsy satamaan ja mahdollisuus noutaa huumeet rahtikontista.  

Lue myös: Poliisi paljastaa: Espoon kemikaalivaraston iskuun liittyy suuri määrä huumeita – ulkomaalaiset epäillyt jäivät kiinni, kun yrittivät poistua maasta