Suomen Europol: Suomessa paljastuneet kokaiinin konttisalakuljetusyritykset kertovat karua kieltä muutoksesta Euroopan järjestäytyneessä rikollisuudessa

Siitä hieman alle 40 prosenttia tuli kannabiksesta ja yli 30 prosenttia kokaiinista. Neljännes tuli heroiinista ja viisi prosenttia amfetamiineista ja ekstaasista.

Esimerkiksi vuonna 2013 EU-alueen huumekaupan arvoksi arvioitiin 24 miljardia. Tuolloin kokaiinin osuus oli alle neljännes.

– Kokaiinin maahantuonti on lisääntynyt voimakkaasti. Arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia Kolumbian huumausainetuotannosta kohdistuu Eurooppaan. Tämä on vauras kauppa-alue, huumeista saadaan hyvä rikoshyöty, sanoo Suomen Europol-yhdyshenkilötoimiston päällikkö, keskusrikospoliisin rikosylikomisario Risto Lohi.

Kokaiinin käyttö moninkertaistunut Suomessa

Kokaiinin tuonnin lisääntyminen heijastuu myös Suomeen. Lohen mukaan merkeiksi tästä voidaan lukea viime aikoina paljastuneet kokaiinin salakuljetusyritykset. Syyskuussa Helsingin Vuosaaren satamassa löytyi banaanikontista 12 kilon kokaiinisatsi. Joulukuussa Espoossa kemikaalivarastoon hyökänneet ihmiset havittelivat poliisin mukaan merikontissa ollutta kokaiinierää. Molemmat kontit olivat tulleet Suomeen Etelä-Amerikasta.

– Sillä ymmärryksellä mitä Europolissa on, nämä ovat indikaattoreita siitä, että muutos Euroopan järjestäytyneessä rikollisuudessa heijastuu myös Suomeen.

Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on Suomessa moninkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2018. Tosin se on yhä selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa.

Terroristiryhmien rahoituksesta neljännes huumeista

Huumekaupan kasvulla on välittömien terveysvaikutusten lisäksi muitakin yhteiskuntaa rapauttavia vaikutuksia.

– Huumekauppa on järjestäytyneen rikollisuuden ydintoimintaa, mutta ryhmät osallistuvat myös muihin rikollisuuden aloihin. Euroopan tasolla on laittomien aseiden tuontia, lääkeainekauppaa, väkivaltaa, korruptiota, joissain tapauksissa ihmiskauppaa ja laittoman maahantulon järjestämistä, Lohi sanoo.

Perinteisten järjestäytyneiden rikollisryhmien lisäksi terroristiryhmien ja aseistautuneiden ei-valtiollisten joukkojen on havaittu hyötyvän huumekaupasta. Kansainvälisen tutkimuskeskuksen RHIPTOn ja Interpolin tutkimuksen mukaan huumeet muodostavat yli neljänneksen seitsemän keskeisimmän terroristiryhmän rahoituksesta. Tutkimuksen otannassa olivat mukana muun muassa al-Shabaab, Boko Haram, Isis ja Taleban.

Euroopan tasolla suoraa kytköstä terrorismiin ei ole havaittu, mutta esimerkiksi Ranskan ja Belgian tuhoisien terrori-iskujen tekijöillä oli taustaa huumausainerikollisuudesta, Lohi sanoo.

– Osalla toimijoista on ollut huumerikostaustaa, ja radikalisoituminen on tapahtunut vankilassa ja johtanut näihin traagisiin tekoihin.

Huumekilosta jopa 30 kiloa jätettä

Monien muiden vahinkojen lisäksi huumekauppa aiheuttaa tuhoa ympäristölle. Esimerkiksi Hollannissa, missä tuotetaan synteettisiä huumeita, huumeisiin liittyvä ympäristörikollisuus on paikallisen poliisin mukaan paljon yleisempää kuin on aiemmin arvioitu.

Europolin mukaan ekstaasikilon tuotannossa syntyy 6–10 kiloa jätettä, amfetamiini- ja metamfetamiinikilon kohdalla määrä on jopa 20–30 kiloa. Huumeiden tuotannosta syntyvä jäte dumpataan Europolin mukaan usein luontoon tai lastataan autoihin ja poltetaan. Tietoon on tullut myös tapauksia, joissa huumejäte on sekoitettu teollisuusjätteeseen ja kipattu mereen.

Ruotsissa nuoria turvapaikanhakijoita pakotettu huumekauppaan

Suomen sijainti Pohjois-Euroopan pohjukassa hankaloittaa salakuljetusta. Lohen mukaan Suomessa pitäisi kuitenkin tarkasti seurata erityisesti naapurimaiden kehitystä.

– Ruotsissa iso haaste ovat huumekauppaan keskittyneet ja väkivaltaa käyttävät katujengit. Jotta Suomeen ei pääse syntymään tällaista eriytymistä ja syrjäytymistä, meidän pitäisi tehdä omat ennaltaehkäisevät toimemme.

Ruotsissa ainakin Tukholmassa, Göteborgissa ja Uppsalassa viranomaisten tietoon on tullut, että turvapaikanhakijoina olevia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita alaikäisiä on hyväksikäytetty huumekaupassa. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat Europolin mukaan rekrytoineet, usein väkivallan uhalla, nuoria afganistanilaistaustaisia miehiä myymään huumeita kaduilla jengien lukuun.

Yksi trendi huumekaupassa on Lohen mukaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien rikollisryhmien ilmaantuminen. Perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien rinnalle huumekauppaan on tullut tekijöitä Länsi- ja Pohjois-Afrikasta sekä Länsi-Balkanilta, Lohi sanoo.

– Niiden toiminta voi olla paljon kovempaa ja väkivaltaisempaa kuin mihin meillä on totuttu.

Huumeisiin liittyvä väkivalta ja sen uhka on Europolin mukaan kasvava huolenaihe EU-alueella. Huumekauppaan osallistuvien rikollisryhmien aseistautuminen on Europolin mukaan lisääntynyt. Järeää aseistusta, kuten esimerkiksi automaattiaseita, kranaatteja ja räjähteitä löytyy rikollisilta kasvavissa määrin.

Europol: Anonyymejä kauppapaikkoja ollut yli sata

Pysyvä muutos huumekaupassa on ollut huumeiden myynnin siirtyminen perinteisen katukaupan lisäksi salattuun verkkoon. Europolin mukaan vuoden 2010 jälkeen verkon anonyymeja kauppapaikkoja on ollut yli sata.

Jonkin aikaa saatettiin luulla, että pimeä verkko (dark web) takaa toimijoille täydellisen anonymiteetin ja että huumekauppaa ei pystytä jäljittämään. Viime vuosina on kuitenkin suljettu useita kauppapaikkoja ja saatettu tekijöitä oikeuden eteen. Esimerkiksi kesällä 2017 suljettiin kansainvälisessä poliisioperaatiossa AlphaBay, joka on tähän mennessä suurin verkon huumemarkkinapaikka.

Suomessa toimineen Sipulikanavan perustaja tuomittiin Itä-Uudenmaan käräjillä yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeus katsoi viime helmikuussa antamassaan tuomiossa, että mies syyllistyi huumausainerikosten avunantoihin. Jutun käsittelyn on määrä alkaa hovioikeudessa tammikuussa.

Keväällä 2019 Suomen Tulli takavarikoi Silkkitie-nettihuumekaupan palvelimen. Joulukuussa Tulli kertoi, että operaatiossa paljastui tuhansia suomalaisia myyjiä ja ostajia, joita odottaa kutsu poliisikuulusteluihin. Syyttäjälaitos on järjestänyt juttujen hoitamista varten valtakunnallisen syyttäjäryhmän, joka muodostuu 22 syyttäjästä.

Lohi sanoo, että Silkkitien sulkemisella ja vastaavilla operaatioilla on kahdenlaisia vaikutuksia.

– Kun isoja toimijoita onnistutaan ampumaan alas, se näkyy tarjonnan heikkenemisenä. Toisaalta, kun kysyntää on, kauppa siirtyy muille alustoille ja pienten viiveiden jälkeen jatkuu.

Konkreettisen vaikutuksen lisäksi operaatiot ja toimijoiden paljastumiset voivat Lohen mukaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

– Ne kertovat, että huumekauppa ei ole edes dark webissä täysin suojattua. Että netin huumekauppaa valvotaan ja tutkitaan, että siihen pystytään puuttumaan ja saattamaan tekijät edesvastuuseen.

Lue myös: MTV:n Uutisextra: Isot kokaiinitakavarikot mietityttävät – Tullissa pohditaan onko Suomesta tullut huumesalakuljetuksen läpikulkumaa

Lue myös: Näin tapahtumat Espoon kemikaalivarastolla etenivät: Hyökkääjien keikka meni pahasti mönkään – miehet eivät saaneet mukaansa miljoonien eurojen huumelastia