Ullanlinnan henkirikos liittyi mustasukkaisuuteen – usein parisuhteen väkivaltaisuus paljastuu liian myöhään: "Toivoisi, että uhri uskaltaisi puhua"

Syytteen mukaan murhasta syytetty psykiatrimies surmasi vaimonsa viime joulukuussa lyömällä tätä useita kertoja kynttilänjalalla tai muulla esineellä voimakkaasti päähän. 

Rikospaikan Murharyhmä keskusteli mustasukkaisuudesta henkirikosten motiivina. 

Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut myös muita henkirikoksia, joiden motiivin uskotaan olleen mustasukkaisuus. Tällainen oli muun muassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa huhtikuussa tapahtunut henkirikos, jossa mustasukkainen entinen miesystävä ampui naista kahdesti päähän. Teon uhri oli 37-vuotias nainen.

– En tiedä, ovatko nämä mustasukkaisuuteen liittyvät henkirikokset lisääntyneet vai ovatko ne vain saaneet enemmän julkisuutta, asianajaja Kari Eriksson sanoo.

– Valitettavasti monen henkirikoksen taustalla vaikuttaa nimenomaan mustasukkaisuus, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala toteaa.

Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan on kuitenkin hyvä, että mustasukkaisuuden aiheuttamista henkirikoksista puhutaan julkisuudessa.

– Sellaisissa tilanteissa, joissa ihmiset elävät tällaisessa pelossa tai mustasukkaisessa suhteessa, he voisivat ehkä miettiä miten toimia, kun tästä keskustellaan, hän sanoo.

Lue myös: Ullanlinnan henkirikoksen tekotapa ja epäilty syy selvisi: Syyttäjän mukaan motiivina mustasukkaisuus

Todistaja Ullanlinnan murhakäräjillä: Mies veti ruumispakettia pulkassa ja auttoi minut astumaan sen yli

Uhrit vaikenevat helposti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan vuosina 2012-2021 Suomessa tapahtui 118 parisuhdekumppaniin kohdistunutta henkirikosta. Vajaassa 80 prosentissa tapauksista uhri oli nainen. Tutkimuksen mukaan suunnitelmallisuus ja mustasukkaisuuden piirteet olivat lisääntyneet teoissa.

– Jostain ihmeen syystä nämä parisuhdehenkirikokset tulevat vähän yllätyksenä. Monesti uhri ei ole tehnyt etukäteen poliisille tai lääkärille ilmoitusta, vaikka kotona olisi ollut väkivaltaa tai uhkaa aiemminkin. Vasta henkirikoksen yhteydessä saattaa paljastua, mitä kaikkea teon taustalla on ollut. Siellä on saattanut olla vuosia jatkunutta pahoinpitelyä, Rainiala kertoo.

– Tietenkin toivoisi, että uhri uskaltaisi puhua ja ilmoittaa väkivallasta heti alusta saakka ja keräisi rohkeutta lähteä suhteesta. Toki se voi pelottaa, että siitä seuraisi vainoamista. Yleensä väkivalta ja kontrollointi pahenee ajan kuluessa, Leppiniemi sanoo.

Katso yllä olevalta videolta koko Murharyhmän keskustelu aiheesta.

Lue myös: Syyttäjä: Jätetty ex-puoliso vaani perheenäitiä parkkihallissa - tunkeutui autoon ja ampui kahdesti päähän

Omaiset löysivät Pikku Huopalahden murhan uhrin henkitoreissaan – näin syytetyn uskotaan peitelleen jälkensä