Jos ensihoitaja Essi Lappalainen saisi valita yhden lauseen kuvaamaan työtään, se olisi "pitääkö olla huolissaan" -kysymykseen vastaaminen.
28-vuotias Essi Lappalainen työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) ensihoitajana ensihoidon yksikössä, tutummin ambulanssissa.
Työssä mennään erilaisiin ympäristöihin, esimerkiksi koteihin. Vastaan voi tulla mitä tahansa koko elämän kirjolta eikä sitä aivan tarkkaan osaa koskaan ennakoida ennen kohteeseen saapumista. Niinpä kahta samanlaista vuoroa ei työssä nähdä.
– Enimmäkseen on terveyteen liittyviä tilanteita, mutta vastaan voi tulla ihan pahaa mieltä, pelästystä tai absurdeja sattumuksia, uusavuttomuuttakin, Lappalainen kertoo.
Käytännössä ensihoitajan työssä on kyse hoidontarpeen arvioinnista: mikä potilasta vaivaa? Onko syytä huoleen tai välittömiin toimenpiteisiin?
Tarvitaanko päivystyskäyntiä vai ei? Tarvitaanko ambulanssia viemään potilas päivystykseen vai voisiko tämä mennä sinne omin neuvoin?
Päätökset tehdään työparin kanssa
Yksin Lappalainen ei päätösten kanssa ole, sillä ensihoidossa työpari työskentelee koko vuoron tiiviisti työparina. Pirhassa ensihoidon yksiköissä on useimmiten yksi hoitotason ja yksi perustason ensihoitaja ja samanlaisia käytäntöjä noudatetaan muuallakin.
Lappalainen on hoitotason ensihoitaja eli hänellä on ammattikorkeakoulusta kaksoispätevyys, johon kuuluu hoitotason ensihoitajan ja sairaanhoitajan pätevyys. Perustason ensihoitaja voi olla pelastaja, sairaanhoitaja tai lähihoitaja ensihoidon suuntautumisella.
– Hoitotason ensihoitaja on loppujen lopuksi yksikön johtaja, mutta työtä tehdään yhdessä ja kahdet aivot miettimässä ovat tosi paljon tehokkaammat kuin yhdet ja huomaavat eri asioita tilanteesta, Lappalainen kertoo.
Lääkäriä konsultoidaan, jos tarvitsee
Ensihoitajat ovat oikeutettuja tekemään itsenäisesti hoidontarpeen arvion ja päätöksiä koskien potilaan hoitoa.
Heillä on tietyt lääkeluvat ja työtä ohjaavat kansalliset suositukset ja tutkittuun tietoon perustuvat ohjeet.
– Tietyissä tilanteissa lääkäriä konsultoidaan aina, mutta useimmiten ratkaisu syntyy ilman. Aina on lääkäri tavoitettavissa, jos päätökseen tarvitaan lisätukea.
Useimmiten ensihoitajakaksikko saa ratkottua tilanteen, mutta tarvittaessa kriittisissä tilanteissa tehtävälle hälytetään lisäksi muitakin, kuten lääkärihelikopteri, paloautollinen pelastajia ja kenttäjohtaja.
Lue myös: Vältä virheet palovammojen ensiavussa – muista varsinkin tämä erittäin tärkeä sääntö
Valtaosa tehtävistä on kiireettömiä
Ensihoitajat työskentelevät Pirkanmaalla 24 tunnin vuoroissa. Siihen mahtuu niin kiireettömiä kuin kiireelliseksi luokiteltuja tehtäviä.
Kiireettömiä tehtäviä on Lappalaisen mukaan yleensä paljon enemmän kuin kiireellisiä ja kiireellisiksi luokitelluistakin käy monesti lopulta ilmi, että eivät ne niin akuutteja olekaan.
– Hätä on niin subjektiivinen kokemus ja siihen vaikuttavat monet henkilöön, ympäristöön ja aiempiin kokemuksiin liittyvät asiat.
Ensihoitaja Lappalaisen mukaan tyypillisimpiä asiakkaita ovat ikääntyneet, päihderiippuvaiset ja mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt.
Erityisesti ikäihmisillä yleinen syy hälytykseen on yleistilan lasku, kuten infektio, kuivuminen tai perussairauden paheneminen.
Päivän tehtäviin mahtuu usein etenkin keskusta-alueella ainakin pari kolme päihtynyttä potilasta per yksikkö, kesäisin ja juhlapyhinä valtaosa tehtävistä liittyy päihtymykseen.
Helppo keikka
Ensihoitajalle helppo keikka on usein oireiltaan selkeä tilanne, kuten nilkkamurtuma tai rintakipuoireisto. Kiiretilanteet ovat haastavampia monesti vajavaisten tietojen ja nopean päätöksenteon tarpeen vuoksi, vaikka protokollat ohjaatkin toimintaa.
Tavoitteena on potilaan oireiden hoitaminen ja tilan vakauttaminen sekä turvallinen kuljetus sairaalaan, vaikka matkalla voikin tulla eteen haasteita, kuten hankala siirto tai vaikea suoniyhteys.
Lue myös: Apteekkari kertoo, mihin kesälomalaisen kannattaa varautua: "Voi parantaa kummasti elämänlaatua"
Vaikea keikka
Vaikeita ovat myös ne kiireettömät tilanteet, joissa potilaan vointi on lievästi huonontunut ilman selkeää tutkimuksissa tai mittauksissa ilmaantuvaa syytä. Näissä tilanteissa pohditaan laajasti eri vaihtoehtoja syylle ja mietitään, miten ja milloin lääkärin arvio on tarpeen.
Toisaalta juuri tämä "salapoliisityö" on työn suola. Lappalaisesta on palkitsevaa, kun hän huomaa voivansa auttaa potilasta oikealla tavalla ja pystyy tekemään potilaan ja hoitopolun kannalta järkeviä ratkaisuja.
– Haastavat kiiretehtävät ja erittäin vakavasti sairaat potilaat ovat ammatillisesti tietenkin todella kiinnostavia, kun pääsee lataamaan koko osaamisensa siihen hetkeen ja siitä hyötyy ennen kaikkea potilas.
– Vaikka voi kuulostaa hurjalta, on ensihoitajalle hienoa päästä soveltamaan käytännössä pitkään harjoiteltuja, monimutkaisia taitoja potilaan auttamiseksi.
Fyysisesti rankka työ
Lappalainen kuvaa työn olevan fyysisesti rankkaa verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön, sillä työskentelyasennot ovat harvoin ergonomisia.
– Ihmiset ovat usein pulassa kotona eikä siellä ole mahdollisuutta optimaalisiin työskentelyasentoihin. Itsensä voi rikkoa aika helposti järjettömien työasentojen lopputuloksena.
Potilaita hoidetaan usein kotisohvalla, kadulla tai rappukäytävässä. Usein he ovat ensihoitajien saapuessa lattialla.
– On ilmiömäistä, miten huonovointisena ihmiset päätyvät aina jotenkin johonkin ahtaaseen nurkkaan.
Potilaan siirtäminen käy välillä urheilusta.
– Siinä saa ihan tosissaan jumpata, että päästään esimerkiksi wc-pöntön ja seinän välistä pois ja paareille.
Siirtomatkat kohteesta ambulanssille voivat olla pitkiäkin ja yleensä kannetaan potilaita kerroksista alaspäin. Pelastuslaitokselta saadaan usein virka-apua raskaissa, hankalissa tai monta kerrosta käsittävissä siirtomatkoissa.
Moniin kouluihin ja työpaikkoihin onkin kuntotestit.
– Niissä ei tarvitse olla mikään superihminen, mutta täytyy olla hyvä toimintakyky ja liikkuvuuden pitää olla riittävä, jotta se mahdollistaa hyvät nostoasennot ja hätätilanteiden evakuoinnit.
Lue myös: Hallitukselle ryöpytystä vanhuspalvelujen säästöistä: "Osa vanhoista ihmisistä kuolee vessan lattialle ilman hoitoa"
Päivystäen ensihoitoasemalla
Jos työvuorossa on hiljaista, aikaa vietetään päivystäen ensihoitoasemalla. Siellä voi syödä, nukkua, tehdä ruokaa ja peseytyä.
– Voi olla, että vuorokauden unisaldo on neljä tuntia kahdessa eri osassa kiireisimmissä vuoroissa. Rauhallisemmilla asemilla usein enemmän. Toki aikaa vie myös välineiden tarkastus ja huoltaminen.
Nämä ensiaputaidot pitäisi osata mökillä ja retkellä. Juttu jatkuu videon alla.
8:54
Vaaran elementtejä
Työn vaarallisuuden elementit liittyvät ennalta-arvaamattomuuteen. Yksi esimerkiksi on jatkuva infektioriski. Lisäksi väkivaltatilanteet ovat yleistyneet.
– On varsin nurinkurinen tilanne, kun joku on soittanut ensihoitajat paikalle auttamaan ja vastassa onkin uhkauksia, nyrkkiä tai puukkoa. Ei pitäisi kuulua työnkuvaan sellaisen eikä kyllä kenenkään toimintatapaan. Mekin haluamme töistä ehjänä kotiin. Ja myös mieli ehjänä.
Raskaita keikkoja käsitellään jälkikäteen purkutilaisuuksissa ja ensihoitajien vointia seurataan.
– Resilienssin kertyminen helpottaa ensihoitotyötä. Yleensä ensihoitajat vaihtavat tunnelmasta toiseen lyhyen ajan sisällä ihan jo vain työn luonteen takia. Toisessa hetkessä annetaan kotihoito-ohjeita flunssaan kahden ensihoitajan toimesta ja seuraavassa hetkessä koetetaan saada kriittinen vammapotilas elossa sairaalaan.
Vaikka kyky vaihtaa nopeasti tilanteesta, tunnelmasta ja haasteesta toiseen on aika lailla ehto työssäjaksamiselle, eivät tunteet ja mietteet tehtävistä välttämättä häviä vaihdon hetkellä.
Lappalainen tuumaa, että tunnetyö on tehtävä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja se ottaa oman aikansa ja muotonsa.
– Aseman kahvipöydän ääressä vertaistuki on vahvaa.
Viisi vuotta alalla ollut Lappalainen kertoo, että hoitopäätökset ja muut työhön liittyvät asiat eivät enää jää vaivaamaan vapaa-ajalla samaan tapaan kuin aiemmin. Hän luottaa siihen, että on tehnyt parhaansa kullakin hetkellä.
Näin toiset ensihoitajat kertovat työn vaarallisuudesta. Juttu jatkuu videon alla.
2:12
Työn parhaat puolet
Aivonystyröitä kutkuttavan salapoliisityön ohella Lappalaisen mukaan työn parhaimpiin puoliin kuuluu kohtaamiset aitojen ihmisten kanssa heidän autenttisissa ympäristöissään. Harva pystyy pitämään kulissia yllä ensihoidon saapuessa paikalle.
Lappalainen kohtaa työssään oikeaa elämää kaikessa hienoudessaan ja lohduttomuudessaan. Työ antaa perspektiiviä ja konkretisoi huono-osaisuuden ja syrjäytymisen, sillä tilastot muuttuvat eläviksi ihmisiksi.
– Työ pitää jalat maassa ja poistaa harhaluuloja siitä, että tasa-arvo olisi valmis ja että elämäntilanne riippuisi vain yksilön asenteesta.
Etenkin ikäihmisten kohtaamiset elähdyttävät mieltä.
– Nimeän työparille lähes joka vuorossa jonkun mummon tai paapan maakunnan sykähdyttävimmäksi ikäihmiseksi.
– Ensihoitajille todetaan aika usein potilaiden toimesta, että "te näette varmaan kaikenlaista" mikä kyllä täysin pitää paikkansa, mutta kun on mittarissa esimerkiksi 90 vuotta, siinä vasta kaikenlaista onkin ehtinyt näkemään!
Kollegat ovat yhtä lailla työn parhaita puolia.
– Siinä on ihan omanlaisensa tunnelma, kun ajetaan aamuyöllä tehtävältä asemalle ja lauletaan musiikin mukana tai spekuloidaan ja parannetaan maailmaa. Hetkeä aikaisemmin saatettiin viedä potilas päivystykseen suojahaalareissa ja maskeissa ja nyt vaatteet ovat likomärät hiestä ja naamassa maskin painaumat.
– Paluumatkalla on nollauksen hetki, hetki ennen seuraavaa tehtävää, ja juttu on sen mukaista, yleensä aika vauhdikasta ja nauru hersyvää, Lappalainen summaa.
Katso myös video: Pelasta vai puolusta? Ensihoitajien turvallisuus koetuksella
11:07
Pelasta vai puolusta? Ensihoitajien turvallisuus koetuksella. Huomenta Suomen vieraana Suomen pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.