Ensihoitaja Essi Lappalainen on urallaan päässyt todistamaan muun muassa yllätysvauvan syntymää.
Kysyimme Pirkanmaan hyvinvointialueella toimivalta ensihoitaja Essi Lappalaiselta, mitkä ovat työkeikat ovat jääneet mieleen viisivuotisen uran varrelta. Hän kertoo muutaman tapauksen, joskin yleisellä tasolla ilman tunnistettavuutta, jotta potilassuoja ei kärsi.
– Yleensä jollain tavalla haastavat tai poikkeukselliset keikat jäävät mieleen. Myös tietyt hajut ovat pinttyneet vahvasti muistiin.
Lue myös: Ensihoito ei ole pelkkä kyytiauto – Essin työn suola on salapoliisina toimiminen
Ammattilaisen rooli suojaa
Erään kerran elvytettiin alaikäistä. Hoitohenkilökunta teki valtavasti salapoliisi- ja ajatustyötä, jotta selittävä syy ja oikea toimintatapa löytyisi. Lopulta syyksi paljastui äärimmäisen harvinainen sairaskohtaus, jonka ennuste oli lohduton.
– Siinä sai pinnistää itsestään kaiken ammattiosaamisen ja tahdonvoiman ulos.
– Kaiken keskellä pitää pysyä ammattilaisen roolissa, ettei nuoren potilaan vanhemman hätä ja suru tartu siinä hetkessä, jotta pystyn keskittymään potilaan hoitoon täysilä. Onneksi meillä oli hyvin resurssia ja vanhempaa pystyttiin huomioimaan ja tukemaan jo pian ensihoidon saapumisen jälkeen.
Lappalainen korostaa, että haastavissa tilanteissa ei riitä pelkkä oma osaaminen, vaan tieto on pystyttävä kommunikoimaan tehokkaasti koko tiimille.
Koska paikalla voi olla useita ensihoitajia, pelastajia ja lääkäri, on Lappalaisen mukaan tärkeää olla napakkana ja selkeänä sen suhteen, kuka tekee mitäkin. Tämä varmistaa toiminnan tehokkuuden, kaikkien asioiden huomioimisen ja mahdollistaa tarvittaessa toiminnan muuttamisen.
Katso myös video: Voiko haavan puhdistaa järvivedellä? Juttu jatkuu videon alla.
1:52
Yllätysvauva
Lappalainen muistaa uransa alkuhetkiltä erään ensihoidonkin mittapuulla poikkeavan tapauksen.
– Laitoimme eräässä terveyskeskuksessa häthätää pienen synnytyssalin pystyyn, kun totaalinen yllätysvauva ilmoitti saapuvansa maailmaan, ja vielä jalat edellä eli perätilassa.
Tällaista tilannetta voi olla oikeassa synnytyssalissa hoitamassa useita kätilöitä ja useampikin eri erikoisalan lääkäri, jotka kaikki ovat päivätyökseen synnytysten ja vastasyntyneiden kanssa työskenteleviä.
– Siellä terveyskeskuksen vastaanottotilassa me sitten neljän ensihoitajan, yhden kätilön ja sairaanhoitajan ja geriatrin voimin toivotettiin tervetulleeksi maailmaan pieni ihmisen alku ja hoidettiin häntä ja äitiä keskoskaapin tuloon saakka.
– Toisessa päässä terveyskeskuksen käytävää pestiin tekohampaita ja katsottiin Emmerdalea päiväsalissa ja toisessa päässä tiimi lämmitti vastasyntynyttä keskosta ja odotti lisäapuja satojen kilometrien päästä saapuvaksi. Voin sanoa, ettei ihan heti unohdu.
Ikäihmiset ovat ensihoidon suurin potilasryhmä
Lappalainen kertoo että ikäihmisten kanssa kohtaamiset hän kokee erityisen tärkeinä. Oman isoäitinsä muistisairautta läheltä seuranneena Lappalaisen empatia on vahvasti muistisairaiden ja heidän omaistensa puolella.
– Vieraaseen ympäristöön joutuminen on iso kuormitus etenkin muistisairaalle potilaalle. Aika monta kuljetusta sairaalaan olen istunut silittelemässä tai pitämästä kädestä levotonta muistisairasta, joka ei enää pysty hahmottamaan mitä tapahtuu, mutta kädestä pitämiseen moni rauhoittuu.
– Silloin saavat mittarit ja kanyylit olla rauhassa ja toimenpiteet saadaan tehtyä helpommin ja inhimillisemmin. Tarvittaessa lähtee myös hyvä potpuri vanhoja perinnelauluja, jos tilanne sitä vaatii.
Lappalainen onkin sitä mieltä, että ensihoitajan työssä tarvitaan enemmän pehmeitä arvoja ja sosiaalista pelisilmää. Pelkillä kylmänviileillä supersankaritaidoilla ei pärjää vaan täytyy osata soveltaa taktiikkaa tilanteen mukaan.
Lue myös: Anu maisteli pienen tilkan puolitutun drinkistä – pian ambulanssi vei häntä päivystykseen
Avuttomuus harmittaa
Lappalaisen mukaan resurssien vähyys ja etenkin ympärivuorokautisen hoivan ja psykiatristen osastopaikkojen vähyys heijastuu suoraan ensihoitoon.
Saatetaan esimerkiksi nähdä, että ikäihminen ei pärjää kotona odotettavissa olevan toimintakyvyn huononemisen takia.
Potilas ei ole vielä oikeutettu hoivakotipaikkaan, koska kriteerit on linjattu tiukoiksi. Varsinaista akuuttia hoidettavaa ei ole, mutta vanhukselle ei ole tarjota muuta vaihtoehtoa kuin päivystys, kun kotihoidon täydet käynnitkään eivät enää riitä turvalliseen kotona olemiseen sillä hetkellä.
Myös mielenterveyspotilaiden kanssa tulee usein vastaan tilanne, että ennen kaikkea tarvittaisiin hetkeksi pysyvyyttä ja turvallista läsnäoloa, jotta tilanne saataisiin vakautettua ja kotona oleminen turvalliseksi.
– Pahimmillaan tilanne johtaa päivystyksen ja kodin väliseen "ralliin" jossa ensihoito koettaa pitää potilaalle uskoa parempaan yllä vaikka vie potilasta jo toista kertaa lyhyen ajan sisässä päivystykseen vain säilöön koska kotona oleminen ei jostain syystä ole juuri nyt turvallista.
Lue myös: Työmatkalla kaatunut Sampsa asuu vammaisten palvelutalossa ja liikkuu pyörätuolilla – katsotaan silti täysin työkykyiseksi
Potilas voi pettyä ensihoitajien ratkaisuun
Ensihoitajat kohtaavat säännöllisesti vuorovaikutukseen liittyviä ristiriitatilanteita, joissa potilaan toiveet eivät kohtaa sen kanssa, mikä on tilanteeseen ja hoito-ohjeisiin perustuen järkevää tai edes mahdollista.
Ensihoito saattaa todeta, ettei päivystykseen ole tarvetta lähteä juuri nyt tai että tilanne on rauhallinen ja potilas voi mennä sinne itse taksilla.
– Ei päivystykseen menemistä kukaan estä, ensihoitajan ammattiosaamiseen vain kuuluu yhtenä osana ensihoitoyksikön käytön rajaaminen tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Se mitä tarkoituksenmukainen toiminta on, harkitaan tilanteen mukaan.
– Ammatillinen empaattisuus on tärkeää, koska eivät tilanteet pelkällä kylmällä sanelulla kestävästi ratkea, vaikka joustovaraa ei päätöksessä olisikaan.
Päivystykseen pääsee esimerkiksi Kela-taksilla, jonka kuka tahansa voi itselleen soittaa. Yleensä myös, kun hetki järjestellään, löytyy joku naapuri tai omainen, joka pääseekin heittämään päivystykseen.
– Kun ristiriidan ensihoitajien toimintaehdotuksen ja potilaan henkilökohtaisten toiveiden välillä yhdistää potilaan subjektiiviseen hädän kokemukseen, saa joskus olla aika diplomaattina, kun keskustellaan siitä, mikä lopputulos on nyt järkevää ja mitä vaihtoehtoja ensihoidolla on tilanteeseen tarjota.
Lue myös: Uusi ambulanssilinja näkyy rajusti: Ensihoidossa lähes 100 000 tehtävän pudotus
Negatiivinen uutisointi harmittaa
Lappalainen kertoo, että valtaosa potilaista on hyvin tyytyväisiä ensihoidon kanssa muodostettuun loppuratkaisuun.
Ammattikunnassa harmitellaan sitä, että uutisiin tuntuvat herkemmin päätyvän negatiiviset kertomukset siitä, miten potilas kokee ensihoidon jättäneen hänet heitteille.
Lappalainen pitää näissä uutisissa harmillisena sitä, että potilaalle on jäänyt tilanteesta huono tunne ja hätä, mutta myös sitä, että ensihoitajat eivät salassapitovelvoitteiden takia voi kommentoida näitä uutisia mitenkään tai korjata ensihoitajista ja heidän toiminnastaan esitettyjä väitteitä.
– Potilaan oma kokemus tilanteesta on täysin aito ja yksiselitteinen. Sen sijaan ensihoitajien ja potilaan tulkinnat siitä, miten asiat menivät ja millä perusteilla voivat erota toisistaan merkittävästikin, vaikka joka tehtävällä yhteisymmärrys pyritään saavuttamaan potilaan kanssa ja siihen tarvittaessa käytetään aikaa.
– Ensihoitajien päätökset perustuvat tutkimuksiin, löydöksiin ja hoito-ohjeisiin ja niille täytyy lyötyä aina selkeät perustelut, Lappalainen toteaa.