Nämä suomalaiset ammattilaiset ovat nähneet, mitä koronavirus tekee potilaalle ja sairaanhoidolle – "Ei hyvältä näytä näin eturintamalta katsottuna"
5:10Miksi toiset sairastuvat koronaviruksesta vakavammin kuin toiset? MTV Uutiset Live haki vastauksia asiantuntijoilta - katso video yllä!
Julkaistu 19.04.2020 07:37
MTV UUTISET
Suomessa koronaviruksen leviämistä yritetään estää monin eri tavoin. Jokainen voi vaikuttaa altistamiseen ja altistumiseen omien valintojensa kautta ja moni on siirtynyt etätöihin ylimääräisiä kohtaamisia välttääkseen. On kuitenkin joukko ammattilaisia, jotka taistelevat koronavirusta vastaan eturivissä, ilman mahdollisuutta etätyöhön tai sairastuneiden välttelyyn.
MTV Uutiset on viime viikkojen aikana haastatellut useita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat kertoneet havainnoistaan koronaviruksen tuoman työtaakan ja rajoitusten paineessa. Monen tarinat ovat sellaisia, joita etätoimistotyöläinen ei tule koronakeväänä itse näkemään.
Tässä artikkelissa koronavirusta vastaan uurastavat suomalaiset kertovat itse työstään.
"Iho meinaa lähteä käsistä"
4:13
Noin puolitoista vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut Iida Salminen aloitti uransa teholla ja ehti työskennellä siellä maaliskuulle saakka, kunnes päätti lähteä uusien haasteiden pariin sydänasemalle.
– Ehdin olla uudessa tehtävässäni sydänasemalla vain puolitoista viikkoa, kun minut kutsuttiin takaisin teholle. Osasin kyllä aavistaa sitä, kun koronatilanne alkoi mennä pahemmaksi, 27-vuotias Salminen sanoo.
Meilahdessa sijaitseva koronateho on valmiudessa yötä päivää epidemian jyllätessä koko maassa, mutta erityisesti Uudellamaalla.
Salminen kertoo, että koronateholla työ poikkeaa normaalista teholla työskentelystä sillä, että henkilökunta pukeutuu massiivisiin suojavarusteisiin. Ilman niitä osastolle ei ole mitään asiaa.
– Tehohoitotyö on aina raskasta, mutta suojavarusteiden myötä se on muuttunut entistä raskaammaksi.
Henkilökunnan on suojauduttava pitkähihaisella takilla ja hengityssuojaimella, mikä asetellaan kasvoille niin, ettei reunoista vuoda ilmaa. Hengitys tapahtuu maskissa olevan suodattimen läpi. Lisäksi suojavarustukseen kuuluvat hiusmyssy, silmiä suojaava kasvovisiiri ja suojakäsineet.
– Kroppa on niiden alla kovilla. Elimistö hikoilee jatkuvasti ja nestetasopaino on koetuksella. Suojavarusteet määrittävät nykyään myös meidän tauot, koska jokaisen tauon jälkeen on puettava uudet varusteet. Siksi yritämme käyttää niitä säästeliäästä ja keskittää monta asiaa samalle tauolle, esimerkiksi syömisen ja vessassa käynnin.
Salminen muistuttaa, että suojavarusteet on puettava ja riisuttava oikeassa järjestyksessä, jotta virus ei vahingossakaan pääse leviämään niiden kautta.
– Sairaalamaailmaan kuuluu muutenkin käsien peseminen ja desinfioiminen, mutta nyt se korostuu. Täytyy sanoa, että iho meinaa lähteä käsistä – sen verran niitä pitää jatkuvasti pestä.
Hän sanoo luottavansa suojavarusteisiin, mutta myöntää koronaviruksen myös pelottavan.
– Totta kai olen vähän huolissani omasta terveydestäni. Ikinä ei voi tietää, miten oma keho reagoisi koronavirukseen, vaikka nuori ja terve olenkin. Nyt kun olen seurannut sivusta, niin kyseessä on todella paha tauti varsinkin teholle joutuessa.
– Olen myös huolissani läheisistäni, jotka altistuvat virukselle minun kauttani tahtomattaan enkä voi sille mitään.
Niin ikään Helsingin Meilahden sairaalassa laitoshuoltajana työskentelevä Niko Miettinen ei pelkää koronavirukseen sairastumista. Itsensä suojaamisen lisäksi työpaikalla on huolehdittava myös työkavereiden turvallisuudesta.
Niko Miettisen viime viikot ovat olleet kiireisiä, kun koronavirus alkoi levitä Suomessa. Laitoshuoltajana työskentelevä nuori mies pitää huolta sairaalan tilojen puhtaudesta.
Miettisen aikaisempi työpiste oli vuodeosastolla, mutta koronaviruksen myötä hän siivoaa nyt teho-osaston tiloja, tarvittaessa vaikka yötä myöten.
– Työvuoromme ovat laitoshuollossa ennen olleet kaksivuorotyötä, mutta koronaviruksen myötä olemme siirtyneet kolmivuoroon eli teho-osastolla teemme myös yövuoroja, Miettinen kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
Miehen mukaan koronavirus on aiheuttanut paljon muutoksia lyhyessä ajassa, ja uusia toimintatapoja opetellaan koko ajan tilanteen kehittyessä. Ohjeistuksiin tulee jatkuvasti tarkennuksia. Niitä on seurattava päivittäin.
Vaikka Miettinen työskentelee tiloissa, joissa hoidetaan koronavirusta sairastavia potilaita, häntä itseään ei sairastuminen pelota.
– Olen ottanut tämän henkilökohtaisena haasteena. Päivät ovat todella vaihtuvia ja erilaisia, hän summaa ajatuksiaan.
Miehen mukaan huumorin merkitys on kasvanut työyhteisössä kiireiden keskellä. Muiden työntekijöiden huomioiminen on myös Miettisen mukaan tärkeää, jotta kaikkien turvallisuudesta pystytään pitämään huolta.
– Työmme on fyysisesti raskasta. Suojavarusteissa tulee helposti kuuma. Omaa hengitystä täytyy myös kontrolloida, kun pitää hengityssuojainta. Kasvojaan ei esimerkiksi saa kosketella mitenkään, Miettinen toteaa.
MTV Uutiset haastatteli maaliskuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa työskentelevää ensihoitajaa. Ensihoitaja esiintyi jutussa nimettömänä, koska häntä ja muita hoitajia oli kielletty keskustelemasta median kanssa.
– Rehellinen mielipiteeni on, että Suomi yllätettiin housut kintuissa, ensihoitaja sanoo.
–Oy Suomi AB:lla ei ollut ymmärrystä hankkia varautumisvarastoa. Toivottavasti tästä opitaan. Nyt valmius ja reagointi on ollut lapsenkengissä, hoitaja arvioi.
Ensihoitajan mukaan käsidesipurkkeja ei saa heittää pois, vaan ne pitää täyttää kanistereista.
Kun ensihoitaja kohtaa potilaan, jonka oireet – korkea kuume, kurkkukipu, yskä, päänsärky – täsmäävät koronavirukseen, toimitaan tietyn protokollan mukaisesti.
Potilaille pitäisi ohjesäännön mukaan pukea hanskat ja hengityssuojat. Selvää kuitenkin on, että jos potilaalle annetaan vaikka happihoitoa hänen kotonaan, menee potilaan terveys varatoimenpiteiden edelle.
Jos on syytä epäillä koronavirusta, pestään ambulanssi erityisen tarkasti. Aikaa koronapesuun menee noin puolitoista tuntia.
– Se syö päivittäisvalmiutta raskaalla kädellä. Yhden työvuoron (24h) aikana ambulanssi jouduttiin pesemään seitsemän kertaa, ensihoitaja kertoo.
Vaikka ambulanssia pestäisiin, sitä ei saa laittaa ei-hälytettävissä tilaan.
– Se on erikseen kielletty. Jälkikäteen ei voida sanoa, kuinka paljon pesujen vuoksi autot ovat olleet poissa käytöstä. Näin ollen ei voida sanoa, ettei palvelua pystytty tuottamaan. Se on suoraan sanoen peliliike, ensihoitaja paljastaa.
Koronaviruspesujen vuoksi kymmenestä ensihoitajayksiköstä pahimmillaan puolet on ollut yhtä aikaa pesussa.
MTV Uutisten haastatteleman ensihoitajan mukaan kova kuormitus alkoi näkyä jo maaliskuussa.
– Koronavirus tuo henkistä ylimääräistä kuormaa työhön, jossa muutenkin kohdataan potilasmateriaalia, jota suurin osa kansasta ei näe kauhuelokuvissakaan, ensihoitaja toteaa.
Suomalaisille ensihoitajalla on selkeä viesti.
– Ottakaa viranomaisten ohjeet vakavasti. Niitä ei jaeta kevyin perustein. Uskokaa, kun sanotaan, että välttäkää ihmiskontakteja.
Ensihoitajien arjesta julkaistiin juttu myös maaliskuun 30. päivä, kun helsinkiläinen ensihoitaja Jarno Lehtoranta julkaisi pysäyttävän videon. Sen avulla hän haluaa muistuttaa suomalaisia kotona pysymisen tärkeydestä.
– Pysykää nyt sisällä, oikeasti, vetoaa helsinkiläinen palomies-ensihoitaja Lehtoranta videollaan.
Hengityssuojaimeen pukeutunut ensihoitaja on juuri lopettelemassa yövuoroaan, jonka aikana mies on kohdannut useita koronavirukseen viittaavien oireiden kantajia.
Koko 20 vuoden urallaan hän ei ole törmännyt näin tyhjiin katuihin, mutta myös niin moniin hengitystieoireista kärsiviin.
– Täällä on aika nuoria ihmisiä potilaina, ei hyvältä näytä näin eturintamalta katsottuna, hän toteaa.
