Ainutlaatuiseen tiimiin kuuluva Unto todistaa mielen ongelmia aina eroahdistuksesta psykooseihin: "Emme koskaan tiedä, mitä on vastassa"

Osoite ja puhelinnumero. Siinä useimmiten tiedot, jotka Raunio saa kollegansa kanssa tietää ennen kotikäyntiä. Toisinaan turvaksi on soitettava poliisi, jos neljän seinän sisällä odottava mielenterveyspotilas on väkivaltainen esimerkiksi psykoosin takia.   

– Emme koskaan tiedä, mitä siellä vastassa on. Turvavarusteet täytyy olla sitä luokkaa.   

Y-tiimiläiset kohtaavat kotikäynneillä mielenterveysongelmia laidasta laitaan, aina eron laukaisemasta ahdistuksesta tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee tahdonvastaista hoitoa. Vaikka väkivallan uhka on olemassa, tilanteet sujuvat usein rauhallisesti.   

Kohtaamisten kirjo on valtava, eikä potilaiden auttamiseen ole valmista kaavaa. Tärkeintä on kuunnella ja madaltaa ihmisten kynnystä pyytää apua.

– Hirvittävän tärkeää on, että ihmistä kuunnellaan ja yhdessä mietitään sitä, mistä tässä on kyse ja mitä tässä voidaan tehdä, Raunio kertoo.  

Potilaan kotona konkretisoituvat mielenterveyden seuraukset    

Y-tiimi toimii Ilmajoella, Seinäjoella ja Lapualla. Kiireettömien mielenterveyshälytysten yksikkö muodostuu kahdesta ammattilaisesta, alue-ensihoitajasta ja y-tiimiläisestä, jonka vastuulla on mielenterveyteen liittyvän hoidon tarpeen arvion tekeminen.   

Raunion arvion mukaan 60 prosenttia tapauksista saadaan hoidettua kotikäynneillä. Se vähentää huomattavasti ambulanssien työtaakkaa.   

Raunio itse kohtaa työvuoronsa aikana kymmenisen potilasta. Käynnit eivät aina ole kotioloissa, vaan potilaita mennään tapaamaan tarvittaessa putkaan ja lastensuojeluyksikköön. Monissa tapauksissa mielenterveysongelmia syventää päihteiden käyttö.  

Erityisesti Raunion mieleen ovat jääneet tapaukset, joissa läheisen mielenterveysongelmat heijastuvat kotona asuviin lapsiin.    

– Kokonaisuus hahmottuu usein vasta, kun menee potilaan kotiin. Se jää usein mieleen pyörimään, jos näkee kuinka pienet lapset kärsivät vanhempien pahoinvoinnista.

Omaisen haastattelu: 16-vuotias Laura löysi isänsä itsemurhan tehneenä. Isälle kirjoitettu kirje avasi patoutuneet tunteet. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Nuorten masennus huolettaa  

Raunio on tehnyt alalla töitä aina 80-luvulta. Y-tiimissä hän aloitti keväällä 2019, kun toiminta ensimmäisen kerran alkoi.  

Vaikka mielenterveyden ongelmat ovat Raunion mukaan pysyneet vuosien mittaan samanlaisina, yksi ilmiö huolestuttaa: aiempaa useammin vastassa on mielenterveysongelmien tai päihdeongelmien kanssa painiskeleva nuori.   

Raunio on työssään kohdannut nuoria, jotka ovat tehneet jo suunnitelman itsemurhan toteuttamiseksi. 

– Eräässäkin tilanteessa nuoren elämän tilanteesta tuli esille sellaisia seikkoja, että nähtiin parhaimmaksi saada nuori psykiatrian päivystykseen. 

– Tällä tavoin nuorelle saatiin voimakas tuki ja hoidon alkaminen mahdollisimman nopeasti ja saatiin turvattua hengissä säilyminen. Tässä tilanteessa nuoren hoito alkoi avohoidossa tiiviisti sovittuina vastaanottoaikoina nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

Äidin haastattelu: Autistinen Daniel teki itsemurhan 15-vuotiaana. Synkät runot kertovat, millaista tuskaa poika sisällään kantoi. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Vaikka nuorten mielenterveys huolettaa, Raunion mukaan tästä ajasta löytyy myös positiivista. Yhä useampi uskaltaa puhua mielenterveysongelmista ja hakea apua.   

– Ihmiset uskaltavat nykyään tuoda herkemmin esiin vaikeita asioita ja ongelmia. Mielenterveysongelmat eivät hävetä enää niin paljon.   

Mallia otetaan ulkomailta

Vaikka Suomessa Y-tiimin työ on ainutlaatuista, maailmalla on jo käytössä erilaisia tapoja tarjota psykiatrista hoitotyötä sairaalan ulkopuolella. Tästä selkein esimerkki on Tukholmassakin käytössä oleva psykiatrinen ambulanssi. 

Se tarjoaa apua henkilöille, jotka ovat vaarassa satuttaa itseään. Suurimmassa osassa tehtäviä itsemurhan riski on suuri.  

Raunio on käynyt tutustumassa Tukholman ambulanssiin ja pitää sen työtä vaikuttavana.  

– Ajatuksena psykiatrinen ambulanssi on todella hyvä. Haasteena siinä on se, että väestöpohjan tulee olla sen verran suuri, ettei meillä täällä ole siihen mahdollisuuksia.

Lue myös: Asiantuntija: On järkyttävää, että itsemurhaa yrittäneitä nuoria kotiutetaan sairaalasta laitoksiin vielä saman päivän aikana

Raunion tiimi toimii vähän samalla tavalla kuin Tukholman ambulanssi. Yksi iso ero kuitenkin on. Y-tiimi ei saa kuljettaa potilaita sairaalaan. 

– Jos potilas tarvitsee sairaalahoitoa, me joudumme tällä hetkellä tilaamaan hänelle ambulanssin. Ensihoitoasetuksessa on määrätty, että on olemassa yhden hengen alue-ensihoitoyksikkö, joka ei voi kuljettaa potilaita, vaikka meitä oikeasti onkin kaksi henkilöä ambulanssissa niin silti asia on näin.

Omaa mieltä voidellaan liikunnalla  

Päivittäiset kohtaamiset töissä ovat usein raskaita. Raunion mukaan omat läheiset ovat tärkeässä osassa, jotta työmurheet saa jätettyä taakse. Lisäksi luonnossa liikkuminen ja crossfit-salilla käyminen auttaa asioiden käsittelyssä.  

– Vuosien varrella on muodostunut tavat siihen, miten omaa mieltä hoitaa ja huoltaa. Liikunta ja luonto ovat tärkeässä asemassa.   

Raunio suosittelee jokaista etsimään sopivia tapojan siihen, miten saa helpotusta omaan olotilaan. 

– Tietoisuustaitoharjoitteista tulee mieleen sellainen, että musiikkia kuunnellessa voi keskittyä yhteen instrumenttiin koko kappaleen ajan tai sitten omien ajatusten ja tunteiden kuvaaminen paperille auttaa saamaan vähän etäisyyttä murheelliseen olotilaan. On myös hyvä opetella irti suorittamisesta ja antaa itselleen lupa olla tekemättä mitään. 

Vaikka työ usein onkin raskasta, sen hedelmät antavat paljon.

– On palkitsevaa nähdä, että ihmisiä on mahdollista auttaa ihan vain olemalla läsnä ja auttaa potilaita eteenpäin.

– Kun ihmiset saavat apua, he ovat todella kiitollisia. Se auttaa jaksamaan.