Emma Taulosta tuli itsellinen äiti, mutta helppoa se ei ollut. Nyt hän kertoo kokemuksestaan kirjassa.
Kun Emma Taulon kumppani ilmoitti, ettei haluakaan lasta, päätti hän hankkia lapsen yksin. Hän oli aina tiennyt tahtovansa äidiksi, joten asiaa ei tarvinnut kovin pitkään pohtia. Tästä kaikesta syntyi myös kirja "Yksin tehty lapsi", jossa hän kertoo, miten itsellinen äitiys Suomessa onnistuu.
Lue myös: Moni havahtuu lapsihaaveisiin, kun kalkkiviivat jo häämöttävät – lääkäri kertoo, millaiset mahdollisuudet nelikymppisellä on raskautua
Haasteita hedelmällisyydessä
Emman matka vanhemmaksi alkoi yli viisi ja puoli vuotta sitten. Hoitojen alkaessa Emma oli 35-vuotias. Se on yleensä ikävaihe, jonka jälkeen hedelmällisyys alkaa laskea.
Emman tapauksessa tilanne paljastui tilastoja huonommaksi. Tutkimuksissa selvisi, että Emman munasarjojen toiminta oli jo käytännössä loppunut niin, että oli jo todella kiire.
Elämäntilannelapsettomuus eli kumppanin puute ei Emmalle ollut niin iso asia kuin tieto siitä, että keho ei enää toimi ja että tuo ikkuna oli hänen osaltaan menetetty jo ehkä kymmenen vuotta sitten. Hän oli pettynyt oman kehonsa toimivuuteen. Hän oli toivonut montaa lasta ja nyt saattoi käydä niin, että yhtäkään ei siunaantuisi.
– Fyysinen lapsettomuus oli kaikkein raskainta, Huomenta Suomessa vieraillut Emma muistelee.
Kirjallaan Emma halusi myös lisätä tietoa hedelmällisyydestä. Mediassa nähdään tarinoita viisikymppisistä äideistä, mutta näissä on usein taustalla lahjoitettu munasolu.
Etuoikeutettu tilaisuus päästä yksityiselle hoitoihin
Julkisen terveydenhuollon hoitojonossa odottelu olisi Emman tapauksessa voinut olla viimeinen niitti lapsihaaveille, joten Emma aloitti hoidot yksityisellä puolella. Yksityisellä hoidot maksavat huomattavasti enemmän.
Vaikka kyseessä oli Emmallekin todella iso rahallinen ponnistus, tietää hän olleensa etuoikeutetussa asemassa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta rahallisesti edesauttaa äidiksi tulemista. Lapsettomuushoitoja tarvitsevia pitäisi hänen mielestään tukea enemmän taloudellisesti ja henkisesti.
Lue myös: Ikä vaikuttaa kaksosraskauden todennäköisyyteen – tutkimus selittää evoluution luomaa "vakuutusta"
Henkisesti raskas tie
Emma kertoo, että hoitoihin kuuluu muun muassa psykologikäynti, jossa kerrotaan hoitojen olevan henkisesti raskas prosessi. Hän sanookin, että prosessiin lähtemistä aivan heti eron tai muun valtavan muutoksen jälkeen ei suositella. Tarvitaan henkisiä voimavaroja jaksaa eteenpäin.
Raskainta Emmalle oli myös tajuta, että hedelmällisyyttä ei voi hallita kuten monia muita asioita elämässä. Hän oli yrittänyt optimoida ruokavalion, unen, liikunnan ja luopunut muun muassa kofeiinista ja alkoholista.
– Täydellinen kontrollin menettäminen oli pahinta. Jos et tule raskaaksi, niin et tule.
– Lääkärini sanoi hyvin, että jos tietäisimme, mikä raskautumiseen johtaa, kaikki tulisivat raskaaksi.
Emman kohdalla kävi onnellisesti. Hän tuli äidiksi lahjoittajan ansiosta. Lapsi on nyt puolitoistavuotias.
Lue myös: Mari täytti 35 vuotta ja havahtui siihen, että mahdollisuus vanhemmuudesta voi mennä ohi – millaisia ovat sinkkunaisen mahdollisuudet tulla äidiksi?
Lapselle kerrotaan, että häntä ei ole kukaan hylännyt
Kun lapsi kasvaa, Emma aikoo kertoa tälle asiasta. Hän painottaa, että itsellisellä lapsella ei ole biologista isää vaan puhutaan lahjoittajasta ja luovuttajasta. Emma itse puhuu lahjoittajasta. Joillain voi olla kaksi lahjoittajaa, kun sekä munasolut että siittiöt on saatu.
– Lapselle kerrotaan ikätasoisesti, että tämä on lahjalapsi. Ja kun tulee kysymyksiä, kerrotaan, että äiti halusi sinua niin paljon, että sai lääkäriltä apua ja että oli kiltti setä, joka auttoi äitiä saamaan sinut.
Näin halutaan, että on lapselle itsestään selvää, että tämä on meidän perheemme, eikä ole "puuttuvaa isää" tai jotakuta, joka olisi hylännyt lapsen.