Märkiviä pistoskohtia, borrelioosia, puutiaisaivokuumetta ja allergisia reaktioita – näitä terveydellisiä ongelmia hyönteiset voivat Suomessakin aiheuttaa

– Suomessa hyönteisten levittämiä tauteja on onneksi aika vähän. Tunnetuimmat niistä ovat varmasti punkkien välittämät borrelioosi ja puutiaisaivokuume. Vähän harvinaisempia ovat esimerkiksi hyttysten levittämä jänisrutto eli tularemia, ja nivelrokko eli pogostantauti, jota esiintyy syksyisin jonkun verran varsinkin Itä-Suomessa.

– Tautien levinneisyydestä ei ole kovinkaan paljon tietoa, mutta on mahdollista, että borrelioosi on niistä yleisin. Mutta sitäkään ei saa liioitella, koska suuri osa puutiaisista ei kanna borrelioosin aiheuttajaa. Vaikka se on hyönteisten levittämistä taudeista todennäköisesti yleisin, se on kaiken kaikkiaan harvinainen.

– Tularemiassa oireet ovat kuume, huonovointisuus pistokohdan märkäinen haavauma ja paikallinen imusolmuketurvotus tai -aristus. Siinä suositellaan lääkärin konsultaatiota ja antibioottihoitoa. Pogostan taudissa oireet ovat flunssankaltaiset (kuume, lihaskivut), joiden lisäksi voi esiintyä niveloireita ja vartalon ja raajojen iholla näppyläistä rokkoa. Yleensä kyseessä on itsestään rauhoittuvat tauti.

3) Allergiset reaktiot 

– Eniten allergisia reaktioita aiheuttavat pistiäiset eli ampiaiset ja mehiläiset, joiden pistoille voi herkistyä. Herkistyneille pistot voivat aiheuttaa laajoja paikallisreaktioita, esimerkiksi koko raajan turpoamista. Ne voivat aiheuttaa herkistyneille myös anafylaktisia reaktioita, kehon kutinaa, voinnin heikkenemistä, astman kaltaisia oireita sekä kurkun ja nielun turpoamista.

– Herkistyminen on harvinaista. Vaikeiden pistoreaktioiden, esimerkiksi anafylaksian, jälkeen voi olla tarpeellista selvittää sitä lääkärin tekemillä allergiatutkimuksilla. Pistiäisallergiasilla siedätyshoidolla voidaan estää vakavien reaktioiden ilmaantuminen. Tähän kannattaa ryhtyä vain, jos hyönteispiston aiheuttamat reaktiot ovat olleet vaikeita (anafylaksia).

Kortisonia, antihistamiinia ja kylmägeelejä

Hyönteistenpistojen hoito on aina oireidenmukaista hoitoa, muistuttaa Alexander Salava. 

– Siinä yleensä voidaan hoitaa vain oireita. Niihin voi käyttää esimerkiksi reseptivapaata hydrokortison 1 % voidetta, joka on oikein hyvä oireiden lievittäjä, tai vähän vahvempia lääkärin määräämiä voiteita. Kylmägeelit lievittävät oireita ja myös antihistamiinit normaaleina annoksina.

– Jos ihmisellä on erityinen herkkyys esimerkiksi hyttysten pistoksille, antihistamiinia voi kokeilla käyttää myös ennaltaehkäisevästi eli aloittaa sen ottaminen jo ennen vaikkapa mökkireissua ja käyttää antihistamiinia reissun ajan. On olemassa jonkin verran tutkimusnäyttöä, että se lievittää kutinaa ja muita oireita ennaltaehkäisevästi.

Ensisijainen hoito on suojautuminen

Antihistamiinit auttavat siis jo ennaltaehkäisevästi, mutta paras keino välttyä kutinalta ja muilta oireilta on hyönteisiltä suojautuminen. 

– Käytetään vaatetusta, joka peittää suuren osan kehosta varsinkin, jos mennään alueille, joissa tiedetään olevan paljon hyönteisiä. Valitaan pitkähihaiset ja pitkälahkeiset vaatteet ja suojataan pää päähineellä. Erityisesti nilkat ja jalat kannattaa suojata.

Vaateiden lisäksi myös hyönteiskarkotteet ovat tehokkaita. 

– On erilaisia vahvuuksia ja vahvimmat antavat pitkäkestoisimman suojan. Vahvuudet selviävät pakkausta tutkimalla, ne on usein merkitty prosentteina.

– Jos karkotteet eivät tehoa, voi olla, että niitä on laittanut liian vähän. Pitää myös muistaa, että niiden vaikutus kestää yleensä vain muutaman tunnin ja esimerkiksi hikoileminen "pesee" karkotetta pois ja sen vaikutusaika lyhenee.

Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

Voivatko myös lapset käyttää esimerkiksi hyttyskarkotteita?

– Lapsille hyväksyttyjä karkotteita voi käyttää, mutta pitää valvoa, että niitä ei mene suuhun tai limakalvojen alueelle. Aivan pikkulapsille kuten vauvoille on varmasti paras suoja vaatetus.

Auttavatko esimerkiksi aromaattiset öljyt kuten teepuuöljy tai citronella tai vaikkapa valkosipulin syöminen?

– Tutkimuksia näistä ei ole, mutta monet käyttäjät uskovat näiden hyönteisiä karkottavaan vaikutukseen jossakin määrin kuten myös savu. On olemassa sellainen käsitys, että vahvat hajut voivat vetää hyttysiä puoleensa tai karkottaa niitä. Tutkimuksia näiden käytöstä karkotteina ei tietääkseni ole.

Salava korostaa kuitenkin, että kaikkiin hyönteisiin karkotteet eivät tehoa

– Nykytietämyksen perusteella tuntemamme karkotteet eivät tehoa hirvikärpäsiin, joten niitä vastaan ainoa suojakeino on vaatetus.

– Toinen ryhmä, ovat pistiäiset eli ampiainen, mehiläinen ja kimalainen. Niitä vastaan ei myöskään ole toimivaa karkotetta.  

Monet ovat sitä mieltä, että kevään ensimmäiset hyttysen pistot kutittavat kaikkein eniten. Kasvaako ihmisillä toleranssi?

– Se on tuttu efekti. Suomessa pistoksia ei tule vuoden ympäri ja herkistyminen usein tapahtuu keväällä. Kesän myötä alkaa tapahtua luontaista siedätystä, kun pistoksia tulee lisää ja monesti ihminen siedättyy. Mutta tämäkin on yksilöllistä ja toisille onkin tapahtunut herkistyminen ja loppukesästä heille tulee pidempään kestäviä paukamia.

– Hyttyslajeja on myös useita ja toiset aiheuttavat osalle ihmisistä enemmän ja osalle vähemmän kutinaa.