Sairastumisia ei ole aiheuttanut yksittäinen tuote vaan erilaiset multatuotteet.
Tänä vuonna poikkeuksellisen monen legionelloosiin eli legioonalaistautiin sairastuneista epäillään saaneen legionellabakteerin mullasta.
Tartuntatautirekisteriin on kirjattu tälle vuodelle 41 legionelloositapausta. Määrä on melko korkea, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakoma, sillä viime vuonna tartuntoja kirjattiin 52.
– Tänä vuonna on poikkeuksellista, että meidän tietojemme mukaan aika suuri osa näistä tartunnoista on liittynyt multakontaktiin, Lakoma kertoo STT:lle.
Legionelloosi on kuumetauti, johon liittyy yleensä myös keuhkokuume. Taudin aiheuttavat luonnonvesissä ja maaperässä elävät legionellabakteerit. Lakoman mukaan taudin saa useimmiten vedestä, mutta THL ja Ruokavirasto varoittivat toukokuussa multa- ja kompostituotteisiin liittyvästä legionellariskistä.
Lakoman mukaan legionellaa on kaikessa mullassa jonkin verran, mutta tällä hetkellä ei tiedetä, onko sitä tavallista enemmän. Sairastumiset voivat liittyä myös ihmisten käyttäytymiseen, eli esimerkiksi siihen, että mullalta ei ole suojauduttu kunnolla.
Lue myös: Vakavia tautitapauksia todettu Suomessa – THL ja Ruokavirasto varoittavat: Käsittele multaa varoen!
Muutamia potilaita kuollut
Husin apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen sanoo, että legionelloosi on ollut "erittäin alidiagnosoitu" tauti. Ruotsalaisen mukaan legionellan laboratoriodiagnostiikka on parantunut vasta viime vuosina, minkä ansiosta legionella saadaan varmistettua sairaalahoitoisen keuhkokuumeen aiheuttajaksi entistä useammin.
– Tilanne on tänä vuonna ollut kuitenkin poikkeuksellinen. Niin paljon on multakontakteihin todennäköisesti liittyviä legionellan aiheuttamia keuhkokuumeita tullut ilmi, Ruotsalainen kertoo STT:lle.
Kaikista tänä vuonna kirjatuista tartuntatautirekisterin tapauksista 27 on ollut Husin eli Uudenmaan alueella. Luku on suurin määrä alueella laboraratoriotesteillä varmennettuja legionellooseja 30 vuoden aikana. Kotimaassa tartunnan saaneista sairastuneista lähes 80 prosentilla oli yhteys kaupallisiin multatuotteisiin tai kompostiin.
Tänä vuonna Husin legionelloosipotilaista noin kolmannes on ollut tehohoidossa ja muutama ihminen on kuollut.
– Syy-yhteyttä potilasnäytteiden ja ympäristönäytteiden välillä voi olla haastavaa osoittaa. Multa tai komposti on kuitenkin hyvin todennäköinen tartuntalähde, Ruotsalainen sanoo.
Alkusysäys multatartuntojen epäilyyn oli se, että Husissa hoidettiin keväällä lyhyen ajan sisällä kolme vakavaa legionelloosipotilasta, joilla todettiin multakontaktissa tarttuva legionelloosin alalaji.
Lue myös: Kuinka vakava sairaus keuhkokuume on? Ikä merkittävä riskitekijä
Iäkkäät suurimmassa vaarassa
Legionellatapausten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Toki niistä valtaosa on vesivälitteisiä tartuntoja. Tarkkaa syytä tapausmäärien kasvulle ei tiedetä, THL:n Lakoma sanoo.
Laki säätelee sitä, kuinka paljon esimerkiksi uimahalleissa tai kylpylöissä saa esiintyä legionellabakteeria. Multatuotteiden legionellamäärää ei puolestaan ole säädelty missään, eikä Lakoman mukaan tarkalleen tiedetä, kuinka suuret bakteerimäärät mullassa lisäävät riskiä sairastua legionelloosiin.
Tiedossa ei myöskään ole, onko legionellabakteeria multatuotteissa nyt tavallista enemmän tai onko tuotteiden koostumus muuttunut niin, että se sairastuttaa ihmisiä herkemmin.
Lakoman mukaan selvityksissä ei ole noussut esiin yksittäisiä tuotteita, vaan sairastuneet ovat käsitelleet erilaisia kaupallisia multatuotteita ja myös kompostia.
Lapsilla ei ole käytännössä koskaan tartuntoja, vaan yleensä sairastuneet ovat iäkkäitä ihmisiä, joilla voi olla perussairauksia.
– Suurin osa ihmisistä voi yhä turvallisesti tehdä puutarhatöitä ja olla ulkona, Lakoma sanoo.
"Ei ole näkynyt joka paikassa"
THL ja Ruokavirasto suosittelevat käsittelemään multaa varovaisesti. Ruokaviraston erityisasiantuntijan Merja Torniaisen mukaan multatuotteiden myyntipaikoilla pitäisi olla näkyvillä ohje, kuinka multatuotteita käsitellään oikein.
– Toivoisin, että myyntipaikoissa otettaisiin tämä asia vakavasti. Mitä itse olen tuossa katsellut, niitä ei ihan joka paikassa ole näkynyt, Torniainen kertoo STT:lle.
Ruokavirasto on ollut Torniaisen mukaan yhteydessä multatuotteiden valmistajiin.
– Heidän kanssaan on keskusteltu ja laitettu tietoa eteenpäin.
Torniaisen mukaan käyttäjälle on tärkeää antaa ohjeet multatuotteiden käsittelyyn. Mullan pöllyttämistä ja multapölyn hengittämistä pitäisi välttää. Multaa voi kostuttaa esimerkiksi vesikannulla.
Käsissä olevat haavat pitää suojata ja käyttää suojakäsineitä. Säilytysolosuhteet voivat lisätä legionellan kasvua, ja siksi multasäkkejä ei pitäisi säilyttää auringonpaisteessa.
Torniaisen mukaan Ruokavirastossa on pohdittu, liittyvätkö legionellatartunnat tiettyihin raaka-aineisiin. Ruokavirasto jatkaa asian selvittämistä muiden viranomaisten kanssa ja pohtii, kuinka asiassa edetään.
Lue myös: Mikä on myyräkuume? Näistä oireista tunnistat "kansantaudin"
Katso myös: Näin torjut haitalliset vieraslajit puutarhassa
8:24