Eläinlääkärin lohduton julkaisu koskettaa – kertoo joutuvansa lopettamaan terveitä koiria: "Mikään ei tee siitä helpompaa"

1:33
KATSO MYÖS: Korona sulki löytöeläintaloja Yhdysvalloissa. Lukuisat lemmikit etsivät epätoivoisesti uutta kotia. Alalla vuosia työskennellyt Teryn Smothers kertoi CNN:lle, että taloudellisesti vaikeina aikoina moni joutuu tekemään vaikean päätöksen luopua lemmikistään.

Eteläafrikkalainen eläinlääkäri avautui somejulkaisussaan koirien turhista lopettamisista.

Eläinlääkärina omalla Makana-klinikallaan Itä-Kapin Grahamstownissa, Etelä-Afrikassa, työskentelevä Amy Jackson-Moss avautui taannoin Facebook-tilillään aiheesta, josta kertoo, ettei aiemmin ole rohjennut kirjoittaa. Liki kolme vuotta viestiä päässään pyöritellyt Jackson-Moss kertoo julkaisussaan, kuinka rankkaa eläinten lopettaminen on. Elokuisesta, pikkuhiljaa ympäri maailmaa levinneestä julkaisusta kirjoittaa muun muassa Daily Star.

– Tänään lopetin viisi koiraa. Tämä ei ole harvinainen tehtävä eläinlääkärille, ja tähän ammattiin ryhtyessä sitä tietää, että se on jotain, mitä valitulla uralla pitää tehdä. Lopettamani koirat eivät kuitenkaan olleet sairaita, ne eivät olleet loukkaantuneita, ne eivät olleet vanhoja, eivätkä ne olleet epäterveitä millään lailla. Ne eivät olleet kesyttämättömiä, eivätkä ne olleet aggressiivisia. Ne olivat täydellisiä, terveitä ja tavallisia koiria.

Jackson-Mossin mukaan eläinten lopettamisille ei ollut mitään muuta syytä kuin se, että ihmiset pettivät ne. Syynä hän pitää kotieläinten, erityisesti koirien, ylipopulaatiota Etelä-Afrikassa.   

Koirat nukutetaan ennen lopetusta

Jackson-Moss toivoisi keskustelua vaikean aiheen ympäriltä: moni eläinsuojelujärjestö ja löytöeläinkoti joutuu lopettamaan terveitä eläimiä. 

– Koirat, jotka nukutin tänään, olivat niin innoissaan minut nähdessään, eläinlääkäri suree.

Lue eläinlääkärin koko julkaisu. Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

Jackson-Moss kertoo tehneensä kaikkensa, että eläinten lopettaminen olisi helpompaa hänelle itselleen sekä häntä avustaville. Hän on kokeillut nukuttaa eläimet niin niiden kopeissa kuin ulkona nurmikolla, jotta ne saisivat viimeiset hetkensä viettää vapaudessa ja raittiissa ilmassa.

– Olen syöttänyt niille niiden viimeiset ateriat, olen tehnyt sen klinikalla, ja mikään ei tee siitä helpompaa. Ainoa asia, joka tekee siitä minulle siedettävää, on nukuttaa ne ensin, jotta ne nukkuvat, kun niiden elämä päättyy, eivätkä heiluta häntäänsä minua katsoen – tiedän, että se on luksusta, johon monilla muilla tätä työtä tekevillä ihmisillä, ei ole mahdollisuutta.

"Pohtivatko ne, ovatko ne seuraavia"

Päivänä, jona Jackson-Moss teki päivityksen, hän oli päättänyt lopettaa koirat nukutuksen jälkeen niiden omissa kopeissa oman tutun sängyn ja viltin päällä.

– Huolehdin siitä, että varmistan, ettei yksikään toinen koira tai eläin ole todistajana, mutta silti muut niiden ympärillä varmastikin tietävät.

Eläinlääkäri kertoo, että vaikka yleensä koirat haukkuvat loputtomiin pienestäkin liikkeestä tai äänestä, yhden koiran lopettamisen aikoihin sadan ympärillä olevan koiran hiljaisuus on korviahuumaavaa.

– Ne varmaankin tietävät, ja usein mietin, pohtivatko ne, ovatko ne seuraavia tai milloin niiden aika koittaa.

Koiran viimeisinä hetkinä eläinlääkäri kertoo koirille olevansa pahoillaan. Niille, joilta jää ystäviä, pentuja tai sisaruksia, lääkäri lupaa pitää niistä huolta ja tehdä parhaansa etsiäkseen niille kodit ja varmistaa, että niistä huolehditaan asianmukaisesti.

– Nämä ovat tyhjänpäiväisiä sanoja verrattuna siihen, mitä minun pitäisi niille sanoa, mutta on vaikea antaa niille niiden tarvitsema anteeksipyyntö siinä lyhyessä ajassa, kun niiden henki jättää niiden pienet kehot.

"Olen niin pahoillani, että ne syntyivät maailmaan, jossa ei ollut niille tilaa..."

Jackson-Moss kertoo, että todellisuudessa hänen pitäisi pahoitella koirille, kun ne eivät koskaan saaneet mahdollisuutta nukkua sohvalla tai sitä, että ne, jotka mahdollisuuden saivat, joutuivat ihmisten pettämiksi.

– Olen niin pahoillani, että ne syntyivät maailmaan, jossa ei ollut niille ja niin monille muille tilaa. Olen pahoillani, etteivät ne olleet tarpeeksi somia tai oikeaa rotua ollakseen valittuja, ja olen pahoillani, että kuukausien tai joidenkin tapauksissa liki vuoden ajan lukemattomat ihmiset kulkivat niiden häkin ohi ja päättivät olla valitsematta niitä tai lähtivät ja valitsivat pennun jostain muualta.

Julkaisusta hitti somessa

Eläinlääkäri kertoo tekevänsä kaikkensa, jotta koirat ja muut eläimet saisivat uuden kodin. Itse hän on adoptoinut jo kahdeksan koiraa. Mutta mikään ei riitä. Siksi Jackson-Moss päätti kirjoittaa julkaisunsa. Hän toivoo, että yhä useampi ottaisi osaa taisteluun: lahjoittaisi aikaansa tai rahaa tai adoptoisi eläimen.

– Toivon, että elinaikanani voisin asua maailmassa, jossa yhtään tervettä eläintä ei tarvitsisi lopettaa tilan puutteen, kotien puutteen tai saatavien resurssien vuoksi.

Eläinlääkärin julkaisuun on reagoitu yli 19 000 kertaa, ja sitä on jaettu yli 31 000 kertaa. Julkaisuun ovat kommentoineet eläinrakkaat ihmiset ympäri maailman. Moni on ilmoittanut halukkuutensa auttamiseen. Myöhemmissä julkaisuissaan eläinlääkäri muistuttaakin, että Etelä-Afrikassa monet koiranomistajat ovat niin rahattomia, ettei varaa esimerkiksi koiran sterilisaatioon ole. Tämä johtaa hallitsemattomaan koiramäärän lisääntymiseen. Nimenomaan sterilisaatioiden kautta lääkäri haluaisi selättää kasvavaa ongelmaa.

Toisessa julkaisussaan eläinlääkäri suree sitä, miksi samanikäisistä pennuista toinen ei saa yhtään adoptiohakemusta ja toinen saa 43. Syynä on sukupuu. Toinen on puhdasrotuinen, toinen ei.Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

Suomessa kissakriisi

Suomessa tilanne koirien suhteen ei ole lähellekään niin huono kuin vaikkapa Etelä-Afrikassa, mutta kodittomat kissat sen sijaan ovat SEYn mukaan todellinen ongelma.

Suomen löytöeläinkodeissa tilastoidaan vuosittain alle 4000 koiraa, joista suurin osa on karkureita ja pääsee saman päivän aikana kotiinsa. Sitä vastoin kissoja hylätään enemmän kuin niitä ehditään pelastamaan. Kissoja hylätään vuodessa noin 20 000. Luku on huimaava, sillä SEYn mukaan vain neljännes kissoista haetaan takaisin kotiin. Kissakriisiä yritetään helpottaa ennaltaehkäisevällä työllä.

Kiuruveden löytölä jakoi pari vuotta sitten koskettavan videon orvoksi jääneistä kissanpennuista:

0:14
Kiurujärven löytölä jakoi sydäntä raastavan videon orvoista kissanpennuista. Työntekijä muistuttaa, että ulkoilevat kissat on leikattava.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja