EKP pitää korkonsa ennallaan

Pankin ohjauskorko eli repokorko pysyy 2,50 prosentissa. Talletuskorko on edelleen 1,50 prosenttia ja antolainauskorko 3,50 prosenttia, keskuspankki ilmoitti.

Asiantuntijat olivat arvelleet keskuspankin pitävän korot ennallaan. EKP laski ohjauskorkoaan huhtikuussa 0,50 prosenttiyksikköä. Rahamarkkinoilla odotettiin tänään etenkin sitä, miten keskuspankin pääjohtaja Wim Duisenberg aikoo kommentoida yhteisvaluutta euron nykyistä arvoa. Juuri ennen keskuspankin pitämän lehdistötilaisuuden alkua euron arvo oli 1,0187 dollaria.

Duisenberg on useaan otteeseen rauhoitellut euron arvon alenemisesta huolestuneita osapuolia. Hän on korostanut muun muassa sitä, että Euroopan talouden kasvuvauhti poikkeaa nykyisellään selvästi Yhdysvaltain vastaavasta.

Euro hyötyy alueen sisäisestä vakaudesta

Eurolla on hyvät edellytykset vahvistua tulevaisuudessa, uskoo EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg. Yhteisvaluutta saa tukea euroalueen sisäisestä hintavakaudesta, minkä vuoksi sillä on hyvä potentiaali myös ulkoiseen vakauteen valuuttamarkkinoilla, Duisenberg arvioi EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa Frankfurtissa.

Neuvosto päätti odotetusti pitää EKP:n ohjauskoron ennallaan eli 2,50 prosentissa. Harjoitetun talouspolitiikan säätöjen muuttamiseen ei nähty tarvetta, sillä useat indikaattorit ovat viime kuukausina antaneet merkkejä euroalueen suhdanteiden elpymisestä. Toisaalta EKP aikoo jatkossa kuitenkin pitää tarkoin silmällä kuluttajahintojen nousupaineita ja luotonannon vahvaa kasvua, joiden jatkuessa politiikkaa saatetaan joutua harkitsemaan uudelleen, Duisenberg varoitti.

Suomessa luottoekspansio on ollut EU:n keskiarvoja nopeampaa. Suomen Pankin pääjohtajan Matti Vanhalan mielestä keskuspankin ei silti ole meillä tarpeen lähteä opastamaan pankkeja luotonannossa.

-Sen sijaan on kyllä aina hyvä, että pankit kiinnittävät huomiota siihen, mikä asiakkaiden luottokelpoisuus tulee olemaan pitemmän päälle. Tämä on meillä pankkikriisin jäljiltä tuttu ja hyväksytty asia, eikä Suomessa numeroidenkaan valossa ole mitään tarvetta hallinnollisiin tai muihin kansallisiin erityistoimenpiteisiin, Vanhala sanoi.
(STT-Reuters)