Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies evästää vapun jälkeen alkavia hallitusneuvotteluja ehdottaen, että valtion omistuksia myytäisiin hallituskauden aikana neljän miljardin euron edestä.
Myynneillä olisi mahdollista rahoittaa tutkimusta ja kehitystä, kehittää liikenneverkkoja sekä tukea esimerkiksi vety- ja akkuteollisuuden kasvua, Häkämies esitti Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Ei niin, että myydään omaisuutta ja käytetään sitä syömämenoihin, vaan myydään omaisuutta, jolla synnytetään uutta kasvua, hyvinvointia ja verotuloja.
Valtion pörssiomistukset ovat nyt noin 30 miljardin arvoiset. Tutkimus- ja kehitysmenojen nostaminen neljään prosenttiin bkt:sta on saanut kaikkien puolueiden tuen, mutta rahojen löytäminen ei ole yksinkertaista.
Häkämiehen ehdotus herätti heti vastalauseita SDP:n suunnalta. Kansanedustaja Joona Räsänen vastasi, että TKI-menot on sovittu rahoitettaviksi budjetin sisältä, joten ne ovat syömämenoja siinä missä muutkin. Lisäksi valtion omaisuuden myyminen vähentäisi valtion osinkotuottoja. Aiempien hallitusten aikana valtion omistuksia on Räsäsen mukaan myyty turhankin innokkaasti.
– Jäljet pelottavat. Häkämiehen toimiessa omistajaohjausministerinä liudennettiin norjalaisille aikanaan muun muassa Kemira Growhow, mikä on sittemmin osoittautunut valtavaksi virheeksi, Räsänen varoitteli tiedotteessaan.
Lue myös: Pöllöraati: RKP on mehukkaassa tilanteessa – ”PS:n kannattaisi nuoleskella niin paljon kuin pystyy”
2:51
Lisää maahanmuuttoja ja tiukennuksia työrauhaan
Tulevalle hallitukselle Häkämies esitti myös toiveen, että työperäisen maahanmuuton on kasvettava edelleen, koska työvoiman puute on nähty kasvun esteenä kaikissa EK:n yrityskyselyissä. Häkämiehen mukaan on muistettava, ettei Suomi ole ainoa maa, joka tarvitsee lisää väkeä töihin.
– Esimerkiksi Saksa ikääntyy Suomeakin nopeammin, ja siellä on kova työvoiman tarve, Häkämies sanoi.
Työvoimapula on Häkämiehen mukaan niin suuri kaikilla aloilla, ettei työperäistä maahanmuuttoa ole varaa rajoittaa vain korkean luokan osaajiin. Esimerkiksi vaatimus 3 000 euron bruttopalkasta olisi Häkämiehen mukaan liian tiukka, kun ajatellaan esimerkiksi sote-alojen palkkatasoa.
– Pitää muistaa, että myös suomalaisia työssäkäyviä tuetaan eri tavoin.
Lue myös: MT-gallup: Yli 40 prosenttia kannattaa 6 miljardin sopeutusta
EK:lla on toiveena myös, että alkavalla hallituskaudella tiukennettaisiin lakkoiluun liittyviä sääntöjä. Häkämies vertasi Suomen tilannetta Ruotsiin tai Saksaan.
– Poliittiset lakot, poliittiset mielenilmaukset, kuten Senaatintorin kokoontumiset, laittomat lakot ja suhteettomat tukilakot. Näissä me jäämme rajusti jälkeen vaikkapa Ruotsista, hän sanoi Ylen haastattelussa.
Ruotsissa laittomia lakkoja on Häkämiehen mukaan vähennetty vahingonkorvauksilla.