Porvarihallitus on elinkeinoelämälle mieluinen, mutta perussuomalaisten linjaukset työperäiseen maahanmuuttoon huolettavat.
Hallitusneuvottelut alkavat ensi tiistaina kokoomuksen johdolla. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on valtion velkaantumisen taittaminen.
– Tarvitaan sekä jarrua että kaasua. Toisaalta velkaantumisen katkaisua, mikä edellyttää sopeutumistoimia ja rakenneuudistuksia, mutta myös talouskasvun edellytysten luomista, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Porvarihallituspohja olisi EK:lle mieluinen, sillä hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD ovat muun muassa pääosin sitoutuneita julkisen talouden tasapainottamiseen.
Kysymyksiä porvaripohjassa aiheuttavat kuitenkin perussuomalaisten linjaukset työperäiseen maahanmuuttoon.
Perussuomalaiset vastustaa EU:n ulkopuolista työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille, ja puolue on etenkin kokoomuksen ja RKP:n kanssa eri linjoilla työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.
– Maahanmuuttokysymys on sellainen, mihin täytyy löytyä ratkaisu. Monissa muissa kysymyksissä hallituspuolueet ovat käyneet jo valmiiksi keskusteluja niin, että edellytyksiä hallituksen muodostamiselle on, Häkämies ennakoi.
Perussuomalaisten maahanmuuttolinjaukset suurin riski
Häkämiehen mukaan suurin riski porvarihallituspohjassa onkin se, pääsevätkö puolueet sopuun työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. EK haluaisi yli kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan riippumatta siitä, mille aloille he työllistyvät.
– Työvoimasta on pulaa kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla. Tavallaan matalapalkkaleimaaminen on tälle asialle haastavaa.
Viime vuonna työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta Suomeen oli ennätysvilkasta. Työperustainen oleskelulupa myönnettiin ensi kertaa 16 081 hakijalle, joista erityisasiantuntijoita oli noin 2400.
Perussuomalaiset perustelee linjauksiaan sillä, että työperuisteinen maahanmuutto suuntautuu usein matalapalkka-aloille, jolloin työntekijät joutuvat turvautumaan lisäksi sosiaalietuuksiin.
Ymmärtääkö EK perussuomalaisten huolta siitä, että matalapalkka-aloille suuntautuvat työperäinen maahanmuutto ei välttämättä ole julkista taloutta vahvistavaa?
– Meillä on suomalaisiakin matalapalkka-aloilla työskenteleviä, joita tuetaan erilaisin tulonsiirroin. Eivät ulkomaalaiset tässä suhteessa suomalaisista poikkea, Häkämies sanoo.
Onko perussuomalaiset EK:lle enemmän uhka vai mahdollisuus?
– Totta kai mahdollisuus. Ja täytyy toivoa, että hallitusneuvotteluissa löytyy sopu siitä, miten työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää, koska se on täysin välttämätöntä Suomelle, Häkämies sanoo.
Myös työntekijäpuoli olisi valmis lisäämään ulkomaista työvoimaa mutta maltillisemmin, sanoo Jarkko Eloranta SAK:n puheenjohtaja.
– Meidän mielestä sitä pitää edistää kestävällä tavalla. Se tarkoittaa yhtäältä ettemme tee kansainvälistä rekrytointia, joka syrjäyttää kotimaista työvoimaa. Meillä on täällä suomalaista ja muualta tulleita työttömiä, ja heidän työllistymiseen pitää käyttää paukkuja. Mutta selvää on, että tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa