Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho puhuu MTV Uutisten vaalitentissä voimakkaasti humanitaarista maahanmuuttoa vastaan ja iloitsee siitä, että puolueen kannatusta ei enää haluta piilotella.
Leikkauksia veronkorotusten sijaan ja loppu ”ilmastoposeeraukselle”.
Perussuomalaiset lähtee käynnissä oleviin kuntavaaleihin muun muassa näillä teemoilla. Olemassa olevat resurssit on puolueen mukaan keskitettävä ydintehtäviin, eli menot pitää panna tärkeysjärjestykseen.
"Maahanmuutto alentaa palkkoja"
Maahanmuuttokysymys on puolueelle perinteisesti tärkeä.
Perussuomalaiset vastustaa etenkin humanitaarista maahanmuuttoa, mutta puolueen mukaan myös työperäinen maahanmuutto on suurelta osin haitallista Suomelle.
– Meillä tuijotetaan liian usein työllisyysastetta eli sitä, onko henkilö nimellisesti töissä vai ei. Todellisuudessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mikä on työssä käyvän ihmisen vaikutus julkiseen talouteen. Maksaako hän esimerkiksi enemmän veroja yhteiseen kassaan kuin ottaa vastaan veroilla rahoitettuja tulonsiirtoja ja julkisia palveluja, puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa MTV:n Uutisaamun vaalitentissä.
– Suurin osa Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta kuuluu niin sanotusti alempaan kategoriaan, eli ihmiset tulevat lähinnä suorittavaan työhön, kuten siivoojiksi. He eivät läheskään aina tule toimeen pienellä palkallaan. Heidän motiivinsa ottaa työpaikka vastaan liittyy siihen, että he saavat sen mukana oleskeluluvan Suomeen. Ensisijainen pyrkimys on päästä korkeamman elintason piiriin.
Halla-ahon mukaan hänen kuvaamansa maahanmuutto polkee palkkoja suorittavassa työssä ja syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä.
Lue myös: Onko oma kuntavaaliehdokas vielä hakusessa? Vaalikonkari neuvoo: Näin löydät itsellesi parhaan!
"Suomessa jo olevat on saatava työllistymään"
Mistä sitten saadaan työvoimaa aloille, joilla tarvitaan tekijöitä? Halla-ahon mukaan ensisijaisesti pitäisi työllistää Suomessa jo olevia ihmisiä.
– Suomessa on noin puoli miljoonaa töitä etsivää ihmistä. Työttömänä on myös jo täällä olevia maahanmuuttajia. Minusta heitä voisi työllistää sellaisilla tehtävillä, joihin ei vaadita pitkää koulutusta.
Jos työ ei kaikilla aloilla suomalaisia tai maahanmuuttajatyöttömiä kiinnosta, palkkoja pitäisi Halla-ahon mukaan nostaa.
– Työssä käynnistä saatava hyöty on suhteettoman pieni verrattuna sosiaalituen varassa elämiseen. Tämä on varmasti maahanmuuttajien kotoutumisenkin kannalta yksi keskeinen ongelma: täällä on mahdollista elää koko elämänsä sosiaaliturvan varassa.
Lue myös: Kuntavaaleissa on ehdolla 176 kansanedustajaa ja 6 euroedustajaa – katso listalta, keitä he ovat
Onko 3 000 euron Suomeen tuloraja liian korkea?
Perussuomalaiset ehdottaa, että Suomeen pääsemisen tuloraja olisi 3 000 euroa.
– Työperäisen maahanmuuton kannattajat puhuvat jatkuvasti osaajien houkuttelemisesta, ja siksi pitää liberalisoida maahanmuuttosäännöstöä. 3 000 euron raja ei ole kohtuuton, jos todella on kyse osaajista.
– Reaktio meidän ehdotukseemme paljastaa sen, mitä maahanmuuton puolesta puhujat oikeasti tarkoittavat osaajien houkuttelulla: he haluavat lisää halpatyövoimaa.
"Maahanmuutto gettouttaa lähiöitä"
Halla-aho on arvioinut MTV:n vaalikoneessa maahanmuuton nykyisellään myös ”gettouttavan” lähiöitä.
– Maahanmuuttajat kasautuvat asuinalueille. He muun muassa haluavat elää sellaisessa ympäristössä, joka on heille kotoisa. He eivät tyypillisesti myöskään maksa itse asumisestaan. Yhteiskunta taas joutuu hankkimaan asuntoja edullisimmilta alueilta.
Halla-ahon mukaan asumisen sekoittaminen ei edistä kotoutumista, eikä siihen voi vaikuttaa asuntopolitiikalla.
– Tässä on vähän samanlainen ajatus kuin koulujen inkluusioissa. Ajatellaan, että menestys tarttuu. Kaikkein paras ja pitkällä tähtäimellä ainoa keino ehkäistä gettoutumista on se, että maahanmuuttopolitiikalla torjutaan sellaista maahanmuuttoa, jonka kotoutumisennuste on erittäin heikko.
– Meillä on ollut lähiöitä Helsingissä ennen kuin maahanmuutto nykyisessä mielessä on alkanut, eivätkä ne silloin olleet gettoutuneita.
9:23
Eriarvoistava sote-uudistus
Oppositio, perussuomalaiset mukaan lukien, on jättänyt yhteisen välikysymyksensä hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseksi.
Puolueiden mukaan uudistus ei kykene sille asetettuihin tavoitteisiin, eli hoitoon pääsyn parantamiseen ja sote-menojen hillitsemiseen.
– Koska sote-uudistusta on tehty niin pitkään, 15–20 vuotta, se on pakko saada nyt valmiiksi. Mutta uudistuksellahan pitää pyrkiä johonkin. Ainoa järkevä tavoite on hillitä menojen kasvua, eli tehdä asioita tehokkaammin.
– Edes hallituksen omien arvioiden mukaan tämä uudistus ei tule vähentämään menoja vaan lisäämään niitä. Siksi sote-palvelut heikkenevät ja hoitoon pääseminen vaikeutuu. Se voimistaa entisestään ihmisten jakautumista kahden kerroksen väkeen.
Lue myös: Näin vaalirauhaa on rikottu Suomessa – verkkohäirintää, sotkemista ja karu yksittäistapaus: "Ehdokkaan päälle on syljetty"
Perussuomalaisilla ei ole omaa sote-mallia.
– Me nostamme esiin niitä epäkohtia, joita tähän (esitykseen) liittyy. Marinin hallituksen uudistuksessa savustetaan ideologisista syistä monien palveluiden tuotannosta yksityiset yritykset pois. Siinä vaikeutetaan myös kuntien rahoitusta.
Halla-ahon mukaan myöskään maakunta- tai hyvinvointialuejako ei ole kestävällä pohjalla.
– Köyhimmät kunnat eivät tule selviämään niistä velvoitteista, joita niitä on olemassa olevalla rahoituksella. Aivan lähivuosina joudutaan luultavasti tekemään yhdistämisiä.
"Perussuomalaiset on asiapuolue"
MTV:n ja empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n toteuttaman tunnekyselyn mukaan perussuomalaiset herättää kansalaisissa kiinnostusta (12 %) sekä häpeää (10 %) ja halveksuntaa (10 %).
Halla-aho kertoo tietävänsä, että perussuomalaiset jakaa mielipiteitä voimakkaasti.
– Perussuomalaiset on asiapuolue. Emme yritä tunnepuheella vedota mahdollisimman moneen ihmiseen, vaan pyrimme tekemään mahdollisimman selväksi sen, minkälaista politiikkaa me ajamme. Siksi ihmisten on helppo muodostaa kantansa perussuomalaisiin.
Halla-aho uskoo, että perussuomalaisia ”uskalletaan” jo äänestää avoimesti.
– Perussuomalaisiin on liittynyt aiemmin erilaisia stigmoja, mutta aivan viimeisten vuosien aikana tämä ongelma on pienentynyt, jos ei kokonaan kadonnut.
Halla-aho ei paljasta jatkohaluaan puheenjohtajana
Perussuomalaisilla on elokuussa puoluekokous. Halla-aho ei halua vielä paljastaa sitä, lähteekö hän edelleen ehdolle puheenjohtajaksi.
Sen sijaan hän on kertonut hakevansa Helsingin pormestariksi. Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta neljän vuoden valtuustokauden ajaksi.