Hallitusneuvottelut ovat alkamassa. Puolueista SDP:n ja kokoomuksen muodostamaa pohjaa pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona hallituksessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan hallituspohjaa tärkeämpi on hallitusohjelma. Häkämiehen mukaan on myös tärkeää, miten ohjelmalla parannetaan työllisyyttä, ja miten yritysten asiat on siihen kirjattu.
– Vaalipuheissa oli kyllä kammottavan suuri aukko SDP:n ja kokoomuksen talous- ja työllisyyslinjauksissa. Yleensä hallitus kyllä syntyy, mutta katsotaan millaisella ohjelmalla, Häkämies sanoi Jaakko Loikkasen Asian ytimessä -ohjelmassa tiistaina.
Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on sitä mieltä, että hallitusohjelma on puoluepohjaa merkittävämpi. Eloranta nostaa esille kysymykset myös työntekijän sosiaaliturvan uudistamisesta.
– Totta kai hyvinvointivaltion rahoitus on haastava paikka, ja kaikki tietysti haluavat ja toivovat, että talouden veto ja työllisyyskehitys hoitavat sen. Täytyy olla myös realisti, ja ehkä olla myös valmis niitä veroja katselemaan, Eloranta sanoi.
Edessä rajuja työllisyystoimia?
Puoluepohjasta riippumatta uuden hallituksen tavoitteena lienee 75 prosentin työllisyysaste. Talouskasvu todennäköisesti hiipuu, eli sen luomaa vetoapua sillä ei ole. Edessä saattaa olla rajuja työllisyystoimia.
Eloranta toivoo, että uusi hallitus keskittyisi sellaisiin toimiin, joilla olisi oikeasti työllisyysvaikutuksia.
– Ja silloin tullaan osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Tullaan työvoimapalveluiden ja työvälityksen tehostamiseen ja työttömien tukemiseen. Mutta totta kai myös yrityksien toimintaedellytyksistä on pidettävä hyvää huolta.
Elorannan mukaan on mietittävä myös syntyvien työpaikkojen laatua, sillä julkisen talouden kannalta sillä on paljon merkitystä, onko työ osa-aikainen, kokoaikainen vai heikkopalkkainen.
"75 prosenttia on kova tavoite"
75 prosentin työllisyysaste on kova ja välttämätön tavoite, joten sen saavuttamiseksi tarvitaan monia keinoja, Häkämies sanoi.
– Suomi ikääntyy Euroopassa nopeinta vauhtia, ja meillä on edelleen varsin haastava kestävyysvaje. Siihen tarvitaan sitä, että työ on aina ensisijaista suhteessa sosiaaliturvaan. Tarvitsemme myös parempaa koulutuksen täsmäävyyttä.
– Esimerkiksi viime vuonna jäi TEM:n tietojen mukaan syntymättä 18 000 työpaikkaa sen vuoksi, että ei löytynyt tekijää.
Häkämiehen mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
– On hyvä todeta, että Suomessa yli 10 vuotta olleiden ulkomaalaisten työllisyysaste on 90 prosenttia. He eivät tule tänne eläteiksi, vaan he tulevat tänne töihin.