Eetu Jaakkola syyllistyi Iitin soralouhosmurhaan lokakuussa 2015. Jaakkola ja toinen mies saivat teosta elinkautisen, kolmas mies 12 vuotta vankeutta.
Riihimäen vankilassa tuomiotaan suorittava Jaakkola kertoi Rikospaikan haastattelussa katuvansa tekoaan, johon hänen mielestään johti moni asia.
– Kaveriporukassa alkoi luisua niin, että väkivaltaa tuli paljon enemmän. Oli jotain näyttämisen halua ja kaikkea muuta rikollisuutta. Se vaan meni koko ajan ja kovalla vauhdilla siihen suuntaan ja sitten oli tämä viimeinen ylilyönti. Siihen se loppui, Jaakkola kertoi.
Vihaa ja katkeruutta oli jäänyt kytemään mieleen jo niiltä vuosilta, kun Jaakkola oli pitkään huonossa ja eristetyssä lastenkotilaitoksessa.
– Tuntui, että siellä rankaistaan koko ajan. Kamerat olivat joka huoneessa ja myös vessakäyntiin piti pyytää lupa. Vankilassakin on helpompi olla kuin siellä, Jaakkola kertoi.
Jaakkolan mukaan elämässä ennen henkirikosta oli ylipäänsä sellainen ralli, että se kulutti kaikki loppuun henkisesti. Päihteet olivat vahvasti mukana. Oli amfetamiinin ja kokaiinin käyttöä sekä myyntiä.
Lue myös: Eetu Jaakkola teki julman soralouhosmurhan kymmenen vuotta sitten: "Se ottaa aikansa, kun ajatusmaailma muuttuu"
Katumus tuli viiden vuoden jälkeen
Henkirikos oli erityisen raaka ja julma. Uhria iskettiin soralouhoksella 25 kertaa teräaseella ja häntä potkittiin.
Jaakkola oli murhan tehdessään vain 22-vuotias. Motiivina oli kosto vanhasta velasta.
– Mun oma motiivini oli raha ja halu kostaa, mitä se mulle aiheutti, Jaakkola kertasi kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.
Katumus tuli, kun hän oli istunut tuomiotaan viitisen vuotta. Hän on moneen kertaan miettinyt, että olisi yhteydessä uhrin omaisiin, jotka asiassa täysin sivullisina kärsivät.
– Mutta itse ajattelen, että siitä tulisi vain enemmän mielipahaa, Jaakkola sanoi.
Jos hän kohtaisi uhrin omaiset, hän pyytäisi anteeksi.
Jaakkola on istunut elinkautistuomiotaan Suomen korkeimman turvaluokituksen vankiloissa, ensin Turussa ja nyt viime vuodet Riihimäellä.
Keskustelut psykologien kanssa ovat olleet ratkaisevia uuden elämänpolun ja tulevaisuuden rakentamisessa.
– Jos joku virka täällä vankilassa on tärkeä niin psykologin virka. Itselleni ne keskustelut tekivät tosi hyvää. Siitä se muutos tuli, Jaakkola sanoi.
Kovat olot eivät tee pehmeitä vankeja
Jaakkolan mielestä vankilaoloja koventamalla ei saada pehmeämpiä vankeja vaan seuraus voi olla juuri päinvastainen: vankilasta siviilielämään vapautuu vihaisia ja katkeria vankeja.
– Kun olen täällä koittanut päästä eteenpäin, niin monen vuoden ajan on tullut kaikelle kielto salassa pidettävän syyn takia. Mulla ei ole mitään tietoa siitä, mikä se syy on. Se estää minua pääsemästä mihinkään, Jaakkola kertoi.
Hänellä ei kertomansa mukaan ole järjestäytyneen rikollisuuden merkintää. Jaakkolasta annetun lausunnon mukaan on silti välttämätöntä pitää häntä korkean turvaluokituksen vankilassa.
Lue myös: Iitin julma murha toi kolmelle miehelle elinkautisen - uhrin päällä hypittiin
Vankien riskiarvioinnit tekee Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikön turvallisuusryhmä.
Jaakkola puhuu vankien kuntouttamisen tärkeydestä ja merkityksestä, jotta paluu yhteiskuntaan siviilielämään onnistuisi mahdollisimman hyvin.
Jaakkola itse haluasi edistää esimerkiksi opintojaan. Hän on käyttäytynyt vankilassa viime vuodet rikkeettömästi, ja tuomiota on takana jo ne kymmenen vuotta.
Vapaus odottaa kuitenkin vasta vuosien päästä, sillä elinkautisesta vapautuu keskimäärin 14 vuoden ja 10 kuukauden istumisen jälkeen.
– Avotaloon odottelen pääsyä tai että pääsisin jotenkin edistämään asioitani ja opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Lukion olen käynyt vankilassa.
– Rikosten tekoa en jatka enkä halua sitä. Se ei ole ollut minulle nautinnollista elämää. Mulla on hyvä kumppani siviilissä ja näen meidän yhteisen tulevaisuutemme, hän kertoo.