Riihimäen vankilassa järjestettävässä Rikos ja rangaistus -päivässä oikeustoimittajien eteen saapuu tavallisen näköinen suomalainen, keski-ikäinen mies. Mies on hieman varautunut ja ujon oloinen, kun hän astelee runsaan parinkymmenen hengen toimittajajoukon eteen. Hän ei kerro nimeään eikä häntä saa kuvata.
Mies tuomittiin kahdeksan vuotta sitten murhasta elinkautiseen vankeuteen. Riihimäen vankilassa hän on istunut kuusi ja puoli vuotta.
– Päivät kuluvat yllättävänkin nopeasti. Päivät ovat rutiininomaisia ja rutiinit auttavat siihen, että aika kuluu, hän kertoo.
Mies on istunut Riihimäellä kolmella eri osastolla. Nyt hän on osastolla, jossa on kuntouttavaa toimintaa. Päivisin on toimintaa ja ulkoilua. Sellin ovi sulkeutuu joka päivä kello 16.
– Monesti on itse asiassa aika helpottunutkin olo, kun sellin ovi menee kiinni. Se on oma huone ja ihan hyvin se ilta siellä menee. Kai sitä ihminen tottuu kaikkeen, hän pohtii.
Kovamaineinen vankila
– Riihimäki on korkean turvatason vankila, mikä tarkoittaa hyvää turvatekniikkaa, osastojakoa, osaavaa henkilökuntaa ja korkeita muureja.
– Riihimäen vankilassa on tällä hetkellä 217 vankia. Heistä 19 on murhasta tuomittuja elinkautisvankeja ja noin 60 on jengiläisiä. Henkilökuntaa on 150 henkeä.
– Neljännes Riihimäen vangeista on ulkomaalaisia.
– Riihimäelle sijoitetaan pitkän vankeusrangaistuksen saaneita miesvankeja lähinnä Etelä-Suomesta.
– Riihimäellä on 20 osastoa. Samankaltaisilla taustoilla olevat vangit pyritään sijoittamaan keskenään samalle osastolle. Esimerkiksi seksuaalirikoksiin syyllistyneet vangit ovat samalla osastolla.
– Riihimäen vankilassa on kolme valtakunnallista osastoa, jollaisia ei löydy muista Suomen vankiloista ja joihin voidaan sijoittaa vankeja koko Suomesta.
– Vankilaan perustettiin vuonna 2007 Suomen ensimmäinen 8-paikkainen varmuusosasto, jonne sijoitetaan korkeaa turvallisuustasoa vaativia vankeja koko Suomesta.
– Toinen valtakunnallinen osasto on seksuaalirikollisille tarkoitettu niin sanottu STOP-osasto, jossa vangit käyvät läpi uusintarikollisuutta vähentävää kahdeksan kuukautta kestävää ohjelmaa.
– Riihimäen vankilan rakentaminen alkoi vuonna 1929 ja se otettiin käyttöön 1939.
Pitkäaikaisvankeja ja jengiläisiä
Riihimäen vankilalla on kovan vankilan maine, jossa istuu paljon vakavista rikoksista tuomittuja pitkäaikaisvankeja ja jengiläisiä.
Murhasta tuomitulla miehellä ei ole paljon sanottavaa talon kovaan maineeseen.
– Varmasti vankiaines on sellaista, että siitä tulee se kova maine, hän toteaa.
Miehen mukaan hänen olemiseensa vankilan kova maine ei ole vaikuttanut.
Riihimäki on kuitenkin myös koulutusvankila, jossa on erittäin hyvät tilat koulutukselle. Vankilassa on muun muassa suuri puuveistämö, autokorjaamo ja opetuskeittiö.
Riihimäellä voi suorittaa peruskouluopintoja, lukiotutkinnon, ammattiopintoja ja vapaan sivistyksen opintoja, kuten kansalaisopiston kursseja. Vangit voivat opiskella metallialaa, autonasentajaksi tai talon rakentajaksi.
Riihimäellä on tällä hetkellä 217 vankia, joista noin 80 opiskelee jotakin.
– Vähän yli kolmannes osallistuu opiskeluun. Lukio- ja ammattiopinnot ovat päivittäisiä. Meillä on myös mahdollista suorittaa korkeakouluopintoja. On vankilassa tehty maisteriopintoja ja väitöskirjojakin, Riihimäen vankilan opinto-ohjaaja Juuso Antikainen kertoo.
Henkirikosta käsitelty psykologin kanssa
Murhasta tuomittu mies ei ole opiskellut vankilassa, mutta hän osallistuu kuntouttavaan toimintaan. Se tarkoittaa esimerkiksi tehdyn rikoksen ja omien asioiden käsittelemistä ammatti-ihmisen kanssa.
– Täällä on paljon vaihtoehtoja. Saa tehdä monenlaista toimintaa, mutta toisaalta saa maatakin, jos haluaa. Itse olen keskittynyt oman itseni kuntoon laittamiseen, mies sanoo.
Mies asuu päihteettömällä osastolla ja hän on sitoutunut päihteettömyyteen. Joskus tulevaisuudessa koittavassa vapautumisessa hän pyrkii siihen, että päihteet pysyisivät poissa elämästä.
– Se on vaikea kysymys vastata, että mitä odotan tulevaisuudelta. Sitä odottaa paljon kaikenlaista, mutta ei voi tietää miten asioiden kanssa käy. Lähtökohtaisesti minun voi olla vaikea saada töitä tällaisella taustalla.
– Omalla kohdallani tärkeää on se, etten rupea käyttämään huumeita. Ymmärrän sen, etten voi koskaan koskea kamaan. Silloin kaikki saattaa mennä hyvin, jos en koske päihteisiin, hän sanoo.
Päihteet liittyivät myös murhaan, johon mies syyllistyi. Uhri oli miehelle puolituttu henkilö.
– Olin käyttänyt paljon päihteitä ja olin silloin hyvin erilainen ihminen kuin olen nyt. Ei minulla kuitenkaan ollut tapana ratkaista ongelmia niin rajusti kuin mitä tein.
Mies ei halua puhua teostaan sen enempää, mutta vankilassa hän on keskustellut siitä psykologin kanssa.
– Useasti se on mielessä ja olen käynyt tekoa hirveästi läpi. Sitä joutuu käsittelemään loppuelämänsä. Se oli monen asian summa, mutta jälkiviisaus on parempi jättää pois.
Perheen kanssa hyvät välit
Mies on päässyt Riihimäeltä joitakin kertoja saatetuille lomille kotiin. Lomat kestävät noin kuusi tuntia kerrallaan ja mukaan lähtee kaksi vartijaa.
Saatetuilla lomilla mies on tavannut perhettään.
– Onneksi on perhe, johon pitää yhteyttä. Välit perheeseeni ovat itse asissa parantuneet vankeusaikana, hän kertoo.
Mies tapaa läheisiään myös toisinaan perhetapaamisissa ja pitää heidän kanssaan yhteyttä puhelimitse.
Perheelle vartijoiden kanssa tapahtuvat saatetut lomat ovat miellyttävämpiä kuin vankilatapaamiset.
– Perhe on ollut ihan ok sen kanssa, että vartijat tulevat lomille mukaan. Usein pitkäaikaisvankien omaiset eivät edes kauhean mielellään tule tapaamisiin vankilaan, ja niin on minunkin perheeni kanssa.
