Rikollista elämää lapsesta saakka ihannoinut Joona Hirvonen on istunut vankilassa valtaosan aikuisiästään.
Vuonna 2019 Joona Hirvonen tuomittiin Suomessa ensimmäisten joukossa yhdistelmärangaistukseen. Uutuusdokumentissa seurataan, millaista Hirvosen elämä on puoli vuotta vankilasta pääsyn jälkeen.
Rokkitähti tai rikollinen. Näin Joona Hirvonen ajatteli tulevaisuudestaan jo pikkupoikana. Vääristyneeseen kuvaan rikolliselämästä vaikuttivat ikoniset elokuvat ja kuuluisat rikolliset, kuten upporikas gangsteripomo Al Capone ja Sisilian mafiahistorian pelätyin johtaja Salvatore "Toto" Riina.
– Olin elokuvissa nähnyt, että rikollispomoja kunnioitetaan. Olin muistaakseni vasta 6-vuotias, kun ensimmäistä kertaa ajattelin, että toihan on makeeta, haluan olla samanlainen, Joona Hirvonen kertoo MTV:n Asian ytimessä.docissa.
Hirvosesta ei kuitenkaan tullut naisten ihailemaa ja luksusautoilla ajelevaa rikollispomoa. Nyt hän tietää, että se on elokuvien ja median luoma illuusio, mitä ei ole olemassa. Rikollinen elämä ei ole glamouria.
Menestyksen sijaan rikokset veivät Hirvosen neljästi vankilaan.
Asian ytimessä.doc: Pois vankilasta
Joona Hirvonen on yksi Suomen ensimmäisistä yhdistelmärangaistukseen tuomituista.
Muutama vuosi sitten rikolliselämää lapsesta asti ihannoinut Hirvonen päätti yrittää muutosta. Dokumentissa seurataan Hirvosen yhteiskuntaan sopeutumista vankilasta vapautumisen jälkeen.
20:50Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomon tunnuksilla.
Vaarallinen vanki
Viime tammikuussa pipoon ja paksuun toppatakkiin sonnustautunut Hirvonen työnsi tavarakasaa Jokelan vankilan porteista ulos. Hän oli jättämässä taakseen viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeutta.
Vuonna 2019 Hirvonen oli tuomittu kolmesta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä ryöstöstä neljännen kerran vankilaan.
Oikeus oli pitänyt Hirvosta niin kutsuttuna vaarallisena vankina, eli uhkana muiden ihmisten hengelle ja terveydelle. Ennen neljättä tuomiotaan Hirvonen oli istunut esimerkiksi taposta.
Yhdistelmärangaistus
- Yhdistelmärangaistus on uusi rangaistus, joka tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Suomessa on tähän mennessä aloitettu 43 yhdistelmärangaistustuomiota.
- Yhdistelmärangaistus on elinkautisen jälkeen ankarin rangaistus Suomessa.
- Yhdistelmärangaistuksella pyritään vähentämään uusintarikollisuutta ja siihen tuomitulla on aina aiempaa rikoshistoriaa.
- Yli 70 prosentissa yhdistelmärangaistukseen johtaneissa tuomioissa päärikos oli tappo tai tapon yritys.
- Yhdistelmärangaistukseen tuomittujen katsotaan olevan vaarallisia muiden hengelle, terveydelle ja vapaudelle.
- Yhdistelmärangaistus koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden pituisesta valvonta-ajasta.
- Valvonta-ajan sisällöstä laaditaan vankeusaikana yksityiskohtainen rangaistusajan suunnitelma.
Valvonta-ajan keskeisimmät velvollisuudet ovat asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, osallistuminen kuntoutukseen tai muuhun toimintaan. Sähköinen valvonta suoritetaan asettamalla valvottavalle jalkapanta.
Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sasu Tynin haastattelu sekä Oikeusministeriön julkaisuja: Varmuusvankeuden käyttöönotto ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittäminen (2024)
Vastikään käyttöön oli otettu yhdistelmärangaistus, jossa tuomittu joutuu suorittamaan rangaistuksensa päivästä päivään. Hirvonen sai tuomionsa yhdistelmärangaistuksena yhtenä ensimmäisistä ihmisistä Suomessa.
Vaikka Hirvonen asteli ulos vankilasta, hänen rangaistukseensa kuului vielä vuoden mittainen valvonta-aika. Teknistä valvontaa hoiti Hirvosen vasempaan nilkkaan kiinnitetty musta panta.
Suvelan kasvatti
Hirvonen alkoi tehtailla rötöksiä jo ala-asteikäisenä. Hän muistaa edelleen, kuinka varasti Turtles-figuurin parturikampaamosta ja kuinka yritti myydä muiden omistamia polkupyöriä oman kerrostalon pyöräkellarista.
Hirvonen vietti lapsuutensa Espoon Suvelassa.
– Lapsuushan oli todella hyvä, mutta se paikka missä asuin, niin se on tavallaan kylä kaupungin keskellä. Kaikki teki siellä rikoksia, eikä kukaan naapuri soittanut poliiseja, Hirvonen muistelee.
Suvelaa pidetään yhtenä Espoon pahamaineisimmista lähiöistä. Alue nousi otsikoihin jälleen viime joulukuussa, kun Suvelan Kirstinmäessä tapahtui Suomen ensimmäinen epäilty katujengimurha.
Lue myös: Katujengimurhasta epäiltyjen taustalla rujoja rikoksia – kaksikko tuntenut toisensa jo vuosia
Kirstinmäki eli tuttavallisemmin Kira on erityisen tuttua seutua myös Hirvoselle. Siellä hän on myynyt ensimmäiset huumeensa.
Hirvonen sanoo, että porttiteoria piti hänen kohdallaan täysin paikkansa.
– Kannabista kokeilin joskus 12-vuotiaana, kun saatiin sitä kaverin isältä. Noin 15-vuotiaana rupesin sitten myymään ja kokeilemaan itsekin vahvempia huumeita.
Hirvosen mukaan suurin osa hänen tekemistään rikoksista on tapahtunut huumeiden vaikutuksen alaisena.
Hirvosen koulunkäynti takkuili jo nuorena. Hän kertoo menneensä kouluun lähinnä tappelemaan ja polttamaan tupakkaa.
Muu perhe oli huolissaan, mutta ei saanut rötöstelevää ja vilkasta poikaa kuriin. Hirvonen lähetettiin nuorisokotiin. Se rauhoitti, mutta vain hetken.
– Siellä saatiin aika hyvin asiat rullaamaan, mutta sitten heti, kun pääsin pois sieltä, jatkoin samoja vanhoja juttuja.
Eli rikoksia, väkivaltaa ja huumeiden myyntiä.
Perhe pelkäsi pahinta
Vankilassa Hirvonen on istunut elämästään yhteensä 14 vuotta ja kahdeksan kuukautta.
Ensimmäisen rikostuomionsa Hirvonen sai parikymppisenä. Sitten tuomioita alkoi kertyä lisää esimerkiksi törkeistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä.
Maaliskuussa 2011 Hirvonen tuomittiin taposta. Tuomio henkirikoksesta järkytti Hirvosen lähipiiriä, vaikka raskaita tuomioita oli tullut jo aiemmin.
– Olihan se jollain tapaa sellainen, että sitä oli pelännyt aina. Kyllähän se oli lannistavaa, kun tiesi mitä siitä seuraa, että hetkeen ei olla vapaalla.
– Ennen kaikkea tuntui, että se oli tosi raskasta vanhemmille ja siskolle, Hirvosen isoveli Jani muistelee.
Tappotuomio ei pysäyttänyt Hirvosen rikoskierrettä. Hän oli jo niin syvällä rikollismaailmassa, että kuvitteli tapon tekevän hänestä "kovemman jätkän".
Nyt hän ajattelee asiasta toisin.
– Eihän se mitään kovempaa jätkää tehnyt tietenkään, ja jos mä nyt pääsisin sen 15 vuotta taaksepäin, niin jättäisin menemättä sinne tapahtumapaikalle.
Tappotuomiolta arkeen palaaminen oli samanlainen kaaos kuin muiltakin tuomioilta siiviiliin palaaminen. Vankilan porteilla vastassa oli kaveri varastetulla autolla ja huumeneula korvan takana.
– Jo siitä heti pystyi päättelemään, että miten se vapausaika tulee menemään. Jos ehkä jotain pientä aikomusta olikin olla kunnolla, niin ne ajatukset hävisivät heti, kun astuin ulos.
Nyt neljännen vankeustuomionsa jälkeen Hirvosella on ensimmäistä kertaa oikeasti tarkoitus pysyä irti rikoksista.
Vankien uusintarikollisuus
- Reilu puolet vapautuneista vangeista tuomitaan uuteen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kuusi tai useamman kerran vankilassa olleet syyllistyvät uuteen rikokseen 80 prosentin todennäköisyydellä, kun taas ensikertalaiset reilun 43 prosentin todennäköisyydellä.
- Aikaisemmat tuomiot ja vankilakausien määrä ennustavat korkeampaa uusimisriskiä. Myös vangin nuori ikä ja esimerkiksi päihteiden käyttö lisäävät uusimisriskin todennäköisyyttä. Miehet uusivat naisia todennäköisemmin.
- Uusiminen on todennäköisintä vapautumista seuranneina ensimmäisinä kuukausina. Noin kolmannes vangeista syyllistyi uusiin rikoksiin jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.
- Vankilakierteestä poispääseminen on monien tekijöiden ja toimijoiden summa. Keskeisenä tekijänä on vangin oma motivaatio.
Lähde: Rikosseuraamuslaitoksen erikoistyisasiantuntija Sasu Tynin haastattelu.
Rikosten tilalle räppi
Hirvonen muistaa hetken, kun hän viimein tajusi, ettei rikoksissa ole järkeä.
Hänet oli juuri tuomittu yhdistelmärangaistukseen ja hän makasi punkassaan kipeänä. Takana oli rajua huumeiden käyttöä ja vastassa jälleen vuosia linnassa.
Hirvonen tuijotteli sellinsä kattoa. Hän mietti perhettään ja sitä, miten vähän hän on ollut mukana heidän elämässään. Hän oli ollut vapaana vain noin viisi vuotta koko aikuiselämästään, ja senkin usein niin sekaisin, ettei voinut ottaa perheeseensä yhteyttä.
Moni tekemätön asia hävetti. Suhteet omaan lapseen olivat olemattomat. Vankilatuomioiden aikana hänestä oli tullut myös isoisä.
Toinen syy, miksi Hirvonen päätti yrittää parantaa tapansa, oli musiikki. Lapsuuden unelma rokkitähteydestä oli jäänyt rikolliselämän jalkoihin, mutta se oli alkanut kypsyä tuomioiden aikana.
– Kaikki tapahtui pikkuhiljaa. Ensiksi päätin, että alan käyttäytymään paremmin. Sitten noin 2–3 vuotta sitten päätin, että nyt kaikki rikollinen jää.
Hirvonen alkoi kirjoittaa sellissään riimejä. Toisinaan hän kirjoitti taukoamatta, jopa 4–5 tuntia päivässä.
Hyvän käytöksen vuoksi Hirvonen sai siirron Riihimäeltä Jokelan avovankilaan, jossa hän haki lupaa saada osallistua vankilan ulkopuoliseen toimintaan. Saatuaan luvan hän kävi äänittämässä kappaleitaan Vekkuliverstaan ylläpitämällä studiolla. Musiikin tekeminen oli hänelle henkireikä ja auttoi rikoksettoman elämän alussa.
– Olen ikuisesti kiitollinen, että he antoivat mulle mahdollisuuden. Moni ei uskonut muhun, mutta he uskoivat.
Rehellisiä videoita karusta rikollisarjesta
Avovankila-aikana Hirvonen alkoi tehdä TikTokiin valistusvideoita vankilaelämän raadollisuudesta. Aiemmin sosiaalisessa mediassa oli kiertänyt Hirvosesta videoita räppäämässä huumepäissään. Suunnanmuutos yllätti monet.
– Halusin valistaa nuoria, koska tuntuu että ne ihannoi rikollismaailmaa. Niillä ei ole oikeanlaista kuvaa, mitä se oikeasti on. Kun jengi esimerkiksi haluaa päihdyttää itsensä vankilassa, ne juo toisen oksennukset. Siitä on glamour kaukana.
Nyt videotekeminen on jalostunut, ja Hirvonen tekee videoita yhdessä tuottaja ja kuvaaja Aarne Kempaksen kanssa.
Kaksikon saama palaute videoiden sisällöistä on ollut ristiriitaista. Etenkin aluksi moni katsoja koki, että Hirvonen leveilee edelleen teoillaan.
– Mähän juuri yritän tossakin kertoa, että tehdään valistusvideo nuorille, enkä ole ylpeä, mitä oon tehnyt, Hirvonen tokaisee kylään tulleelle Kemppaalle heidän lukiessaan uusimman videon kommenttikenttää.
Outo ulkomaailma
Hirvosen istuessa pääosan aikuisiästään vankilan muurien sisäpuolella, yhteiskunta ulkopuolella on muuttunut. Hirvosesta on monesti tuntunut, ettei hän pysy kelkassa mukana. Pirin myyminen tuntui helpommalta ratkaisulta kuin paperisota Kelan kanssa.
Etenkin tekninen kehitys on harpannut valtavasti eteenpäin Hirvosen vankila-aikoina. Kun muut näpyttelivät tottuneesti älypuhelimillaan, Hirvonen harjoitteli ensimmäisten sähköpostien kirjoittamista.
– Muistan, kuinka edellisellä pitkällä tuomiolla sain sellissä pitää älypuhelinta kädessäni, mutta siinä kaikki. Sitten, kun pääset ulos, pitäisi kaikki Kela- ja muut asiat hoitaa. Jos et osaa käyttää sähköpostia, saati puhelinta, niin miten voit onnistua.
Vankilatuomioon kuuluu, että vangille tehdään oma rangaistusajan suunnitelma. Hirvosen suunnitelmaan kuului, että hän hakeutuisi kouluun.
Media-ala oli ainoa, joka Hirvosta kiinnosti, joskin hän tiesi, ettei opiskelu olisi hänen teknisillä taidoillaan helppoa.
– Varmaan puoli vuotta meni, että ymmärsin sanaakaan, mitä se opettaja puhuu.
Kotiin kello yhdeksäksi
Hirvosella on vuoden pituisesta valvonta-ajasta jäljellä alle puolet.
Nilkkapanta valvoo, että hän noudattaa valvonta-ajalle määrättyjä sääntöjä.
Pantaan on ohjelmoitu Hirvosen viikko-ohjelma ja se missä hän saa liikkua. Kotona hänen on oltava joka ilta viimeistään klo 21.
Hirvonen uskoo, että liikkumisen rajoittaminen tukee rikoksetonta elämää.
– Mun tapauksessa tämä on varmaan hyvä juttu. Jos tätä pantaa ei olisi ollut, vanhaan palaaminen olisi ollut helpompaa.
Varhainen kotiintuloaika tukee myös päihteetöntä elämää. Kun viikonloppuisinkin kotona täytyy olla ennen iltayhdeksää, on suurempi todennäköisyys pysyä pois huumeluolista ja nakkikioskitappeluista.
Opiskelun lisäksi Hirvonen käy viikoittaisissa valvontatapaamisissa, ne kuuluvat yhdistelmärangaistukseen. Tapaamisissa käsitellään arkisia asioita, ja suunnitellaan myös Hirvosen seuraavan viikon menemisiä.
Erityisen kiitollinen Hirvonen on sosiaalityöntekijän avusta, mitä hän on saanut Rikoksettoman elämän tukisäätiön kautta. Hän toivookin, että saisi vastaavaa apua myös valvonta-ajan jälkeen.
– Sitä olen jopa pelännyt, että kuinka sitten selviän, jos se tuki loppuu, Hirvonen pohtii.
Viimeisimmän tuomion aikana Hirvonen jätti huumeet ja osallistui erilaisiin päihteettömyyttä tukeviin ryhmiin.
Päihteiden käytön lopettaminen tarkoitti myös ystäväpiirin kaventumista ja siitä seuraavaa yksinäisyyttä.
– Kun teet pitkään rikoksia ja käytät pitkään päihteitä, niin sun ystäväpiiri koostuu samanlaisista ihmisistä. Jos haluat tehdä muutoksen, sun on pakko katkaista välit, vaikka se vähän riipaisee.
"Ei Hirski siihen pysty"
Hirvonen kertoo, että vankilassa muut vangit nauroivat, kun hän kertoi päätöksestään yrittää rikoksetonta elämää.
– Ne nauroi, että ei "Hirski" siihen pysty ja tottahan se on, että en mä ole vielä onnistunutkaan. Tässähän on vasta reilu puoli vuotta oltu siviilissä.
Hirvonen uskoo, että päihteet voisivat olla syy, joka saisi hänet takaisin rikosten pariin. Sen sijaan musiikki, valistusvideot nuorille ja perhe saavat hänet yrittämään täysillä. Ensimmäistä kertaa 39-vuotiaana.
– Nyt vasta ymmärrän, että rikoksia ei kannata tehdä, eikä päihteitä kannata käyttää.
– Pari pitkää kakkua ja oot jo vanha ukko. Mäkin menin vankilaan kaksikymppisenä ja nyt oon 40. Elämä menee tosi nopeasti ohi, jos ei tee muutosta.