Eduskunta hyväksyi pikakäännytyksen aikarajat

Eduskuntaa

Turvallisesta maasta tuleva tai ilmeisen perusteettomasti turvapaikkaa hakeva voidaan käännyttää maasta poliisin suorittaman kuulemisen, seitsemän päivän pituisen ulkomaalaisviraston käsittelyn ja kahdeksan päivän valitusajan jälkeen.

Äänestyksessä hylättiin luvuin 108-32 esitys, jonka mukaan käännyttämiseen ei saisi ryhtyä ennen hallinto-oikeuden ratkaisua täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta hakemuksesta. Hallitusrintama rakoili, kun kaikki paikalla olleet RKP:n edustajat sekä kahta lukuunottamatta kaikki vasemmistoliiton edustajat äänestivät pitemmän käsittelyajan puolesta. Samoilla linjoilla oli yksi SDP:n ja yksi kokoomuksen edustaja. Oppositiosta vähemmistöön jääneellä puolella olivat vain kristilliset. Käsittelyaikojen ero kahdessa esillä olleessa mallissa on muutama viikko.

Häkämies varoitteli sinisilmäisyydestä

Kuuden tunnin mittaisessa keskustelussa eduskunta kiisteli värikkäästi siitä, millaisen perusteettomien turvapaikanhakijoiden käännytysjärjestelmän Suomi tarvitsee. Sisäministeri Kari Häkämies (kok.) korosti, ettei ulkomaalaiskysymyksissä saa olla sinisilmäinen. Vaikka oikeusvaltio kohtelee turvapaikan hakijoita yksilöllisesti ja ihmisoikeuksien edellyttämällä tavalla, ei järjestelmä saa olla altis väärinkäytöksille. Monet hallituspuolueiden puhujat myönsivät, että eduskunnan muutama vuosi sitten tekemät muutokset ulkomaalaislakiin olivat virhe.

Häkämieskin katsoi, että lainsäädäntö tehtiin vain niihin oloihin, jotka silloin vallitsivat. Häkämies huomautti, että viime kesänä maahan tulleet vähän yli 2000 turvapaikanhakijaa riittivät pistämään ulkomaalaishallinnon täydellisesti solmuun. Häkämiestä tuki hänen seuraajansa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja pian myös ministerinä. Ville Itälä (kok.) katsoi, että meidän velvollisuutemme on turvata todellista turvapaikkaa tarvitsevien hakemusten kunnollinen käsittely, ei perusteettomasti sitä hakevien palveleminen.

Väärä päätös mahdollinen

RKP:n Eva Biaudet uskoi väärien päätösten lisääntyvän, jos tiukempi vaihtoehto hyväksytään.
-Tässä on kysymys siitä, olisimmeko voineet antaa kaksi viikkoa lisää aikaa näille ihmisille, jotta emme vahingossa olisi lähettäneet heitä takaisin kuolemaan tai kidutukseen, Biaudet sanoi. Tämä tulkinta kummastutti Biaudet n seuraajaa peruspalveluministerinä. Osmo Soininvaara (vihr.) piti varsin rankkana väitettä, että Puolaan tai Slovakiaan palautettuja ihmisiä kidutettaisiin kotimaassaan. Soininvaara luonnehti suomalaisittain kovin pientä määrää turvapaikan hakijoita koskevaa keskustelua ylellisyydeksi, kun Afrikassa voi olla yhdellä leirillä neljännesmiljoona pakolaista.

-On pakko tunnustaa, että Suomi on joutunut eräänlaisen turvapaikkaturismin kohteeksi. Hakemuksen tarkoituksena ei ole saada turvapaikkaa, vaan tarkoituksena on olla hakijana, Soininvaara sanoi. Osa vihreistä oli eri linjoilla. Vastalauseen tekijöihin kuuluva Kirsi Ojansuu (vihr.) näki ulkomaalaislain käsittelyssä populismin kukoistusta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla. Hän korosti asiantuntijoiden olleen sitä mieltä, että hakemusten pitkä käsittelyaika johtuu viranomaisista, ei lainsäädännöstä. Perusteettomien turvapaikanhakijoiden arveltiin keskustelussa tulevan Ruotsin kautta Suomeen, koska sikäläinen lainsäädäntö on tiukempi.

Lomailijoita täysihoitoon

Hallintovaliokunnan mietinnön puoltajista Seppo Lahtela (kesk.) epäili monien hakijoiden tulevan Suomeen lomailemaan ja pitämään hauskaa. Esimerkkinä käytettiin myös pari vuotta Suomessa oleskellutta albanialaista jalkapallojoukkuetta. Ministeri Häkämies kävi sanaharkkaa vasemmistoliiton Anne Huotarin kanssa siitä, pitäisikö salissa näkyä, kuuluuko kansanedustaja hallituspuolueisiin vai oppositioon.

Toinen kinastelu koski perustuslain tulkintaa. Pitempää käsittelyaikaa ajaneen lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (r.) arvosteli perustuslakivaliokuntaa siitä, että sen lausunnossa jäivät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisedellytykset osittain käsittelemättä. Häkämies muistutti, että perustuslakivaliokunta tulkitsee, onko jokin laki perustuslain kanssa ristiriidassa vai ei.
-On ilmaantunut tahoja, jotka ovat olleet riistämässä itselleen tuota oikeutta. Se ei ole hyvä tapa toimia tässä talossa, Häkämies sanoi.
(STT)