Dome Karukoski, 43, avautuu koulukiusaamisesta ja työuupumuksesta – ja myös menestyksestään: "Minulla on kerran aikoinaan noussut niin sanotusti pissa päähän"

43-vuotiaan Dome Karukosken elämäkertakirja julki – puhuu suoraan työuupumuksesta 8:15
Dome Karukoski puhuu Hymypoika-elämäkerrassa avoimesti muun muassa työuupumuksesta.

Suomen tunnetuimpiin elokuvaohjaajiin lukeutuvan Dome Karukosken tähänastinen elämä on painettu kansien väliin.

Ohjaaja Dome Karukoski, 43, on verrattain nuori ihminen elämäkertateoksen kohteeksi. Toisaalta, viime vuosina on julkaistu elämäkertoja myös useista alle 40-vuotiaista kotimaisista tähdistä.

Elämäkertakirjat on julkaistu muun muassa räppäri Cheekistä (tällä hetkellä 38 vuotta) ja laulaja Saara Aallosta (32 vuotta). Karukoski ei ole 43-vuotiaana siis edes nuorimmista päästä. 

Kalle Kinnusen ja Matti Rämön kirjoittamassa elämäkertateoksessa Hymypoika (Otava, 2020) Karukoski puhuu avoimesti muun muassa hankalista kouluvuosistaan, äkillisesti tulleesta menestyksestä sekä työuupumuksesta.

Ohjaaja kertoo epäröineensä lähtemistä mukaan kirjaprojektiin.

– Se on tavallaan egoahivelevää ja hienoa. En ikinä unelmoinut siitä, että minusta kirjoitettaisiin kirja. Samalla olen kriittinen itseäni kohtaan, Karukoski sanoo MTV:n haastattelussa.

– Minulla on kerran aikoinaan noussut niin sanotusti pissa päähän, Tyttö sinä olet tähti -elokuvan (2005) aikoihin. Olen tosi varovainen siinä, etten kiillota egoa liikaa.

Lopulta elämäkerta tuntui Karukoskesta hyvältä idealta. Niinpä hän suostui projektiin.

– Nyt, kun on lukenut sen, se tuntuu tosi hyvältä. Se (Hymypoika-kirja) voi auttaa esimerkiksi monia syrjäytymisuhan alla olevia tai koulukiusattuja nuoria, Karukoski pohtii.

– Ja ehkä taas näinä traagisina aikoina siinä on kuitenkin aika paljon huumoria mukana. Ehkä se on ihmisille piristäväkin lukukokemus elokuvan kummallisuuksista.

"Se oli virhe"

Myös musiikkivideoita ohjanneen Dome Karukosken ensimmäinen teatterilevitykseen päässyt elokuva, Tyttö sinä olet tähti, sai ensi-iltansa 15 vuotta sitten.

– Se on outoa. Näin tuossa jotain haastatteluja niiltä ajoilta. Katsoin sitä niissä haastatteluissa ollutta nuorta miestä ja tuli sellainen ajatus, että mitähän tuo niin kuin ajatteli, Karukoski nauraa.

– Oli kuitenkin aika arvokas kokemus muistaa se lapsenomainen ilo ja into, mikä elokuvantekoon liittyi siihen aikaan.

Karukoski puhuu kirjassa avoimesti työuupumuksesta, joka hänellä diagnosoitiin ensimmäisen kerran Napapiirin sankarit -elokuvan (2010) aikaan.

Dome Karukosken ohjaamat elokuvat

  • Tyttö sinä olet tähti (2005)
  • Tummien perhosten koti (2008)
  • Kielletty hedelmä (2009)
  • Napapiirin sankarit (2010)
  • Leijonasydän (2013)
  • Mielensäpahoittaja (2014)
  • Tom of Finland (2017)
  • Tolkien (2019)

– Minulla on ollut kaksi diagnosoitua loppuunpalamista ja varmaan useampi pieni, jotka ovat menneet niin, että noh, käynpä lenkillä ja nukun. Napapiirin sankarit -tapaus oli ensimmäinen ja toinen oli tavallaan Tom of Finlandin (2017) ja Tolkienin (2019) yhteistuotos, Karukoski kertoo.

– Tom of Finland oli raskas projekti. Jatkoin siitä suoraan tekemään Tolkienia, joka oli äärimmäisen fyysinen koettelemus ohjaamistyönä. En levännyt siinä välissä. Se oli virhe.

Dome Karukoski kertoo elämäkerrassa kokeneensa aina tarvetta olla niin sanotusti luokan pelle ja myös kuvauspaikan pelle.

– Kai siinä on jokin tarve, että kaikilla olisi hyvä olla. Sen ytimessä on varmasti eräänlainen miellyttämisen tarve, ohjaaja pohtii.

– Osittain siinä on varmaan myös itsekästä tarvetta olla rakastettu ja hyväksytty, joka tietenkin kumpuaa omista nuoruuden kokemuksista: koulukiusaamisesta ja ulkopuolisuuden tunteesta.

Karukosken mukaan ohjaaminen on kuvausten aikana fyysisesti rankkaa työtä.

– Se ei ole rankkaa samalla tavalla kuin moni muu ammatti, ei kuten sairaanhoitajan ammatti tällä hetkellä, ei tietenkään, hän painottaa.

– Se, että luo itselleen keskellä työprosessia ylimääräistä taakkaa, se ei ole kovin fiksua. Sitä kautta tulee sitä uupumista ja se verottaa myös henkisesti.

Juuret Kyproksella

Dome Karukoski syntyi Kyproksella vuonna 1976. Hänen perheensä muutti Suomeen, kun hän oli viisivuotias.

Ohjaajan äiti on toimittaja Ritva Karukoski ja isä tammikuussa 2015 kuollut yhdysvaltalainen näyttelijä ja runoilija George Dickerson. Karukoski oli 14-vuotias, kun hän tapasi isänsä ensimmäistä kertaa.

Hän kertoo olleensa lapsena innokas tiettyyn pisteeseen asti.

– Sitähän sanotaan, että jos vanhemmat eivät ehdi aiheuttaa omalle lapselleen traumaa, niin viimeistään koulussa se hoidetaan kuntoon, Karukoski sanoo.

Ohjaaja pohtii saaneensa elämänsä ensimmäisinä vuosina Kyproksella elämänilon.

– Siellä elämä on juhla. Niin koen. Sitten oli synkempiä vuosia koulussa, missä se ilo ja uskallus meni pimentoon. Tulin tavallaan varjoksi siitä, mitä olin. Koulukiusaamista ja sitä, että koki olevansa väärässä paikassa, pohtii kiusaamisesta aiemminkin julkisuudessa puhunut Karukoski.

Koronavirusepidemia on niin sanotusti laittanut kapuloita myös Dome Karukosken työrattaisiin. Ohjaajan seuraava työprojekti, yhdysvaltalaisstudion tuotama viisiosainen tv-sarja pitäisi olla tällä hetkellä työn alla. Nyt tuotanto on jäissä.

– Olen yrittäjä, minulla on ihmisiä töissä. Pitää olla huolissaan, sillä nämä ovat vaikeita aikoja. Jotenkin en jaksa murehtia itseni takia, vaan minua huolestuttaa muiden ihmisten tilanne. Luulen, että selviän koronaviruksen ajasta, kunhan pysyy terveenä, Karukoski toteaa.

– Jos koronavirus sallii, tv-sarja, jota kehittelen amerikkalaisen indie-studio New Regencyn kanssa, kuvataan vielä tänä vuonna. Se on isohko amerikkalais-englantilainen sarja. Kehittelen myös paria käsikirjoitusta. Katsotaan.

Dome Karukosken ensimmäinen Hollywood-elokuva Tolkien sai ensi-iltansa keväällä 2019. Karukoski jatkaa yhteistyötä elokuvan tuottaneen Fox Searchlight -yhtiön kanssa.

– Kovasti he odottavat, milloin "pitchaan" eli esittelen heille seuraavan elokuvani idean. Kirjoitan koulukiusaamisesta kertovaa elokuvaa tarpeeksi eheään kokonaismuotoon, jotta voisin sen heille esitellä, Karukoski paljastaa.

– Sitten heillä on sopimuksen mukaan oikeus napata se, sanoa, että ”tämä on meidän, kiitos, tässä rahaa, tehdään tämä”. Heillä on oikeus sanoa myös, että ”tämä on ihan paska idea, mene tekemään muualle”. Sitten katsotaan, toteutuuko se.

40 kilometriä äidin luo

Koronavirus näkyy Karukosken arjessa muutenkin kuin työasioissa.

– Se näkyy etäisyytenä. Se näkyy nappimikrofonien puutteena. Se näkyy eristäytymisenä, mies luettelee.

– Se näkyy siinä, että ajan tänään 40 kilometriä äitini luo, käyn kaupassa, desinfioin kädet ennen kuin menen kauppaan, desinfioin kädet pariin kertaan kaupassa, desinfioin kädet sen jälkeen ja jätän kauppatavarat äidin kotioven ulkopuolelle.

Muuten koronavirus näkyy Karukosken mukaan hänen elämässään melko vähän.

– Minulla on yritys, jossa on töissä ihmisiä, mutta kaikki ovat etätöissä. En myöskään mene yritykseni tiloihin itse tekemään töitä, vaan minulla on työhuone, jossa ovat vain omat pöpöni. Istun ja kirjoitan siellä, ohjaaja kertoo.

– Korona ei vaikuta minun elämääni siis niin paljoa, mutta kaipaan ihmisiä. Olen sosiaalinen kaveri. Me kaikki kaipaamme ihmisiä. Sen oppii ymmärtämään nyt.

Karukoski painottaa, että nyt on aika auttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa eristäytymällä.

– Paras vitsi, minkä aiheesta olen lukenut on tämä: "Meidän isovanhempia pyydettiin sotaan. Meitä pyydetään pysymään sohvalla". Minä luulen, että me selviämme tästä. Huh. Juuri ja juuri.

Lue myös:

    Uusimmat