Christoffer Strandberg MTV Uutisten erikoishaastattelussa – uransa huipulla oleva tähti avoimena elämästään ja haaveistaan

9:03
Christoffer Strandberg kertto tulevasta Putouksen sketsihahmostaan.

Tanssii Tähtien Kanssa -voittaja ja Putous-tähti Christoffer Strandberg elää uransa kiireisimpiä hetkiä ja nauttii jokaisesta saamastaan mahdollisuudesta.

Kiireisen miehen hymy ei hellitä. Vaikka päivät olisivat haastattelusta ja tapaamisesta toiseen juoksemista, hän kohtaa jokaisen ihmisen lämpimällä hymyllä ja hersyvällä naurulla. Tämä mies on näyttelijä Christoffer Strandberg, 30, joka elää tällä hetkellä uransa kiivainta nousukautta.

Strandberg kruunattiin 1. joulukuuta Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman vuoden 2019 voittajaksi tanssiopettajansa Jutta Heleniuksen kanssa, hän on tällä hetkellä ehdolla vuoden esiintyjäksi Kultainen Venla -gaalassa ja lauantaina 18. tammikuuta hän palaa kolmatta kertaa siniseen paitaan supersuositussa Putous-ohjelmassa.

Koska kiirettä pitää, ei aina ole aikaa jäädä nautiskelemaan pitkäksi aikaa omista saavutuksista. Tanssii Tähtien Kanssa -voitto oli sellainen suoritus, jota Strandberg ei pystynyt kerralla edes oikein käsittelemään.

– Oli tosi tyhjentävä fiilis. Kun sai kokea sen matkan ja sai ne kruunajaiset, niin kaikki ilmat meni jotenkin pihalle siitä. Voittokin auttoi sillä tavalla, että se sinetöi sen matkan tosi selkeästi itselleni, vaikka minulle siinä matkassa oli kaikista tärkeintä, että pääsisimme finaaliin. Se oli semmoinen henkilökohtainen päähänpinttymä, että haluan viedä Jutan finaaliin, se oli minulle tosi tärkeää.

Strandberg kertoo, ettei ole esimerkiksi Putouksen sinipaidassa ollessaan kertaakaan ajatellut ohjelmaa kilpailuna, vaikka tämäkin puoli on siinä vahvasti läsnä, kun näyttelijöiden luomat sketsihahmot kamppailevat katsojien suosiosta. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa Strandberg ei myöskään ajatellut kilpailuna, vaikka voitto oli hänelle kuitenkin hyvin merkittävä.

– Olen äärimmäisen iloinen siitä niin monesta syystä. Olen aina vähän salaa haaveillut, että olisin ehkä halunnut olla tanssija. Se on joskus ollut minulla nuorempana ideana. Mutta en ole uskaltanut tanssia, en ole uskaltanut antautua ja lähteä siihen. Koska jotenkin se on helpompaa, olen siinäkin varmaan käyttänyt huumoria keinona sanoa asioita, mutta ei välttämättä ihan tosissaan.

Strandbergin mukaan huumorin kautta voi sanoa paljon ja myös komiikkaa tehdessä täytyy myös uskaltaa ja olla rohkea. Tanssiminen on miehen mukaan kuitenkin täysin rehellistä itsensä paljastamista, eikä siinä ole verbaalista tasoa, jonka taakse piiloutua.

Muutama vuosi sitten suomenruotsalaisen Strandbergin nimi ei ollut tuttu suurimmalle osalle suomalaisista. Nyt hänet tietää lähes jokainen. Mies tuli tunnetuksi Putouksen kymmenennen tuotantokauden myötä syksyllä 2018, kun hän sujahti yhdessä yössä kertaheitolla suomalaisten sydämiin.

Hänen elämänsä on muuttunut tämän myötä lähinnä sen puolesta, että hänen osakseen saama julkisuus on kasvanut runsaasti. Muutoin Strandberg kertoo olevansa nykyään yhtä kiireinen kuin hän oli aiemminkin. Mies on aina tehnyt runsaasti töitä ja ottanut mielellään vastaan erilaisia projekteja.

Julkisuus on tuonut osaltaan myös negatiivisia asioita. Strandbergille vaikeinta on se, ettei hän itse ole kontrollissa omasta julkisuuskuvastaan. Jos hänestä halutaan levittää jotain perätöntä tietoa, se on mahdollista. Ja sitä on Strandbergin mukaan tapahtunutkin.

Näyttelijä harmittelee sitä, että skandaaleja on selkeästi yritetty luoda sen perusteella, kuka hän on.

– Siitä, että Putous-tähti seurustelee miehen kanssa. Puhun puolisostani samalla tavalla kuin heteronäyttelijäkin puhuisi puolisostaan. Sitä en siedä, että koitetaan luoda jotain, mikä ei ole mikään skandaali, mikä ei ole mitään raflaavaa, että elämästäni yritetään repiä jotain semmoista.

– Olisipa edes niin jännittävä suhde kuin jotkut otsikot lupaavat, mutta se on kyllä säälittävän normaali parisuhde, Strandberg nauraa.

Perhe on lähellä ja tärkeä

Strandberg asuu tällä hetkellä Siuntiossa, jossa hän vietti lapsuutensa ja jonne hän muutti takaisin kaksi vuotta sitten. Näyttelijä kertoo hymyillen vannoneensa alle parikymppisenä Siuntiosta pois muuttaessaan, ettei hän palaisi sinne ennen kuin on täyttänyt vähintään viisikymmentä vuotta. Toisin kuitenkin kävi.

– Piti elää sellaista menevää elämää suurkaupungissa, mutta emme puolisoni kanssa ole oikeastaan sellaisia. Oma rauha kutsui. Se sattui ironisesti juuri siihen kohtaan, kun ura lähti tavallaan suureen nousukaarteeseen. Ja me muutimme maalle. Mutta se oli oikeastaan tosi hyvä kontrasti. Nyt työt jäävät niin selkeästi taakse, kun lähden kotiin.

Näyttelijän perhe ja useat sukulaiset asuvat yhä Siuntiossa ja läheinen yhteydenpito on ollut miehelle aina tärkeää. Suhteet perheeseen ja lähipiiriin ovat tiiviit ja merkittävät.

Uppoutuessaan muistelemaan lapsuuttaan Strandberg hymyilee lämpimästi. Hän kuvailee sen olleen varsinkin turvallinen. Perhe ja tuki olivat aina lähellä.

– Oli sellainen olo, että kuulun johonkin verkostoon ja olen osa jotain suurempaa. Sinusta pidetään huolta ja vähän tarkkaillaankin, ettet tee mitään pahaa.

Sama yhteys näkyy Strandbergin elämässä tänäkin päivänä. Läheisten tuki auttaa pitämään jalat maassa, riippumatta siitä mitä töissä ja uralla tapahtuu.

Strandbergin perheeseen kuuluvat äiti, isä sekä pikkuveli. On monia asioita, jotka yhdistävät heitä. Strandberg näkee itsessään vahvoja puolia kummastakin vanhemmastaan. Kunnallispolitiikassa mukana oleva maanviljelijäisä on esimerkiksi aina ollut hyvä pitämään puheita ja on luonteeltaan hyvin sosiaalinen. Hiljattain eläkkeelle fysioterapeutin töistä jäänyt äiti sen sijaan on maltillisempi, eikä halua tehdä numeroa itsestään.

– Kummatkin puolet elävät minussa ehdottomasti. Teen kyllä itsestäni numeron tietyllä tavalla, mutta samalla sen pitää olla perusteltua. Olen saanut tosi hyvän ja maanläheisen suhteen elämään ja olemiseen äidiltä.

Vaikka yhtäläisyyksiä löytyy, on Strandberg huomannut myös paljon asioita, joissa hän eroaa omasta perheestään.

– Olen ehkä tietyllä tavalla idealistisempi kuin vanhempani. Ehkä se tulee tavallaan taiteilijana olemisen myötä. Siinä on tavallaan myös poikkeava omasta perheestään, että on homoseksuaali. Olen joutunut määrittelemään itseni vähän eri tavalla, kuin vaikka veljeni on joutunut.

Asia, josta ei puhuttu

Erityisesti kaapista tuleminen oli Strandbergille helpottava virstanpylväs elämässä. Sen kautta hän pystyi määrittelemään itsensä suhteessa perheeseensä, sukuunsa ja arvoihinsa eri tavalla kuin aiemmin.

Strandberg tuli kaapista verrattain myöhään. Hän oli jo vuosikausien ajan tiennyt selkeästi, kuka hän oli, eikä hänen mukaansa asiassa ollut varmasti hänen lähipiirilleenkään mitään epäselvää. Asia ei ollut salaisuus, mutta siitä ei kuitenkaan puhuttu. Eikä Strandberg halunnut itse varsinkaan ottaa asiaa puheeksi.

– Se oli niin provosoiva ajatus, että miksi minun täytyy erikseen tuoda vanhemmilleni esille se, mistä tykkään. Olin todella vihainen sen asian suhteen, että ei minulla ole velvollisuutta kertoa kenellekään, kuka olen, se on yksityisasiani. Ja olin päättänyt, että tässä pysytään.

Lopulta Strandbergin ollessa 21-vuotias hänen äitinsä otti asian puheeksi. Mies arvelee äitinsä aavistaneen keskustelun osuvan oikeaan saumaan: Strandberg oli juuri eronnut poikaystävästään, jonka hän oli myös esitellyt vanhemmilleen, muttei koskaan poikaystävänään. Vanhemmat tiesivät kyllä Strandbergin mukaan täysin, mistä oli kyse, mutta asiaa ei oltu koskaan otettu puheeksi ennen tätä.

Tunteja kestänyt keskustelu äidin kanssa oli Strandbergille puhdistava ja tärkeä kokemus. Hän suositteleekin kaapista tulemista ihan jokaiselle – oli kyseessä asia mikä hyvänsä.

– Onko se sitten niin, että olen homo, vai että olen vegaani ja ylpeä siitä tai mielestäni Mersu ei ole autojen ykkösmerkki. Kannustan siihen, että uskaltaa ottaa etäisyyttä omaan kasvatukseen, niihin tarjottuihin rooleihin, mitkä tulevat perheestä.

– Se ei tarkoita sitä, ettei hyväksyisi lapsuuttaan tai hyväksyisi vanhempiaan ja heidän tarjoamaansa mallia ja roolia. Mutta se, että määrittelee itsensä, on todella terveellistä.

Strandberg ei voisi kuvitellakaan sellaista elämää, ettei hän voisi olla täysin rehellisesti oma itsensä. Nuorempana hän ajatteli pysyttelevänsä kaapissa ovet tiukasti lukittuina lopun elämäänsä. Lopulta hän kuitenkin totesi, ettei voisi elää valehdellen omasta persoonastaan.

Ihmisten tulee hyväksyä tai olla hyväksymättä. Se on Strandbergin järkkymätön mielipide.

– Minulla on tarve miellyttää ihmisiä, mutta ei siinä, kuka olen. Siinä olen tavallaan tosi ehdoton. Jos sinulla on joku ongelma sen kanssa, mitä minä olen, niin sinä poistut huoneesta. Minä en lähde minnekään.

Onnea ja kovaa työtä uralla

Strandberg on tänä päivänä yksi Suomen tunnetuimmista koomikoista. Miehelle oli jo nuoresta iästä asti hyvin selkeää, että hänestä tulee näyttelijä. Lapsena hän esiintyi siuntiolaisessa kesäteatterissa, esittäen muun muassa Punahilkan jänistä sekä Viidakkokirjan Baloo-karhua. Jo tuolloin Strandbergin mukaan oli nähtävissä hänen rakkautensa esiintymiseen.

Haave näyttelijän ammatista seurasi Strandbergia läpi nuoruuden aina lukioon asti. Tuolloin haaveet alkoivat ensimmäistä kertaa horjua. Strandberg kävi lukion Helsingissä ja hänellä oli kovat paineet menestyä koulussa. 

– Kaikilla oli tosi hyvät arvosanat, kaikki olivat tosi fiksuja ja kauppatieteet kiinnostivat, niin mietin, etten voi nyt olla mikään tämmöinen näyttelijäpelle, vaan kyllä minun nyt pitää varmaan joku oikea ammatti hankkia.

Tämän myötä Strandberg pohti, että hänestä tulisikin näyttelijän sijaan psykologi. Hänellä oli kuitenkin lähellään ihmisiä, jotka patistivat voimakkaasti miestä hakemaan Teatterikorkeakouluun.

Onneksi, sillä lahjakas Strandberg pääsi kouluun ensimmäisellä yrittämällä.

Koulun ohella Strandberg kehitti koko ajan omaa komediaansa, johon kuului imitaatiota, drag-taidetta sekä stand upia. Komedian tekemiseen ei hänen mukaansa kuitenkaan kannustettu, vaan koulussa oli opittava "näyttelemään kunnolla". Strandberg ihmettelee yhä syvää kahtiajakoa draaman ja komedian välillä.

– Taidemaailmasta tuli vähän sellaista viestiä, että tuo on semmoista halvempaa, ihan kivaa omaa pientä juttua ja täällä tehdään sitä oikeaa näyttelijäntyötä. Hyödynnän kuitenkin aina kaikissa kevyissäkin imitaatioissani koulutustani.

Strandbergin lahjat huomioitiin jo opintojen aikana Helsingissä sijaitsevassa ruotsinkielisessä Teatteri Viiruksessa, jonne Strandbergia pyydettiin kirjoittamaan yhden miehen näytelmä, joka oli yhdistelmä kaikkia näyttelijän työstämiä komedian osa-alueita. Skamlöst – Hävytöntä sai ensi-iltansa vuonna 2013 ja sai osakseen runsaasti ylistystä.

Tuolloin Strandberg sai ensimmäistä kertaa palautetta työstään erittäin tunnetuilta suomalaisilta. Näytelmän osana olivat muun muassa imitaatiot kirjailija-poliitikko Jörn Donnerista sekä presidentti Tarja Halosesta, ja kumpikin kävi katsomassa näytelmän itse ilmielävänä.

– Tarja Halonen istui ja nauroi jutuilleni, mikä oli äärimmäisen merkityksellistä, palkitsevaa ja jännittävää. Ja myös Jörn Donner kävi katsomassa sen ja hän oli sitten kysynyt ystäviltään, että olenko tosiaan noin hapan. Ja hänen ystävänsä olivat vastanneet, että ”Jörn, olet”.

– Se oli ihanaa, että nämä oikeat ihmiset hahmojen takana kävivät katsomassa ja osasivat arvostaa sitä.

Teatterikorkeakoulusta Strandberg valmistui vuonna 2014 ja työt rullasivat hyvin ruotsinkielisellä puolella. Töitä ja keikkoja riitti, mutta vasta Strandbergin ensimmäinen Putous-kausi nosti hänet toden teolla suomenkielisen yleisön eteen.

Oli jo aikakin: näyttelijällä alkoi olla sellainen olo, että ruotsinkieliset ympyrät on nyt nähty ja mieli tekisi päästä tekemään isompia asioita. Varsinkin ensimmäinen Putous-kausi oli erittäin merkittävä Strandbergin uralle, mutta hän on kiitollinen myös kaikista muista saamistaan mahdollisuuksista.

– Olen ollut kyllä äärimmäisen onnekas. Olen saanut tosi paljon mahdollisuuksia. Tietysti on ollut haasteita kaikessa, jokainen projekti ja tehtävä sisältää jonkun haasteen. Pitää onnistua siinä, mitä tarjotaan.

Haaveissa oma, turvallinen koti ja perhe

Vastapainon kiireiselle arjelle tarjoaa kodin rauha. Kodin, jonka Strandberg jakaa puolisonsa Janne Strandbergin ja parin Valma-koiran kanssa. Näyttelijä on pitänyt yhtä puolisonsa kanssa lähes kahdeksan vuoden ajan, mitä mies hämmästelee itsekin. Vuodet ovat kuluneet nopeasti, eikä Strandberg oikein edes osaa hahmottaa itse ajan kulua.

– Mietin vain, miten olemme kasvaneet ihmisinä sinä aikana ja kuinka elämä on muuttunut. Ja kuinka se suhde on syventynyt. Ettei voisi kuvitellakaan, en missään nimessä haluaisi asua yksin. Eikä vaan siksi, että olisi sinkku, mutta en vaan voisi elää ilman tätä toista ihmistä. Niin silloin huomaa, että olemmehan me olleet aika kauan yhdessä.

Strandbergit ovat rekisteröidyssä parisuhteessa ja näyttelijä vitsailee syyn tähän olevan varsin epäromanttinen. Kun pari asui vielä Helsingissä, Strandbergin Janne-puoliso omisti kaksikon asunnon. He halusivat tasa-arvoistaa suhdettaan niin, että Strandberg ostaisi puolet asunnosta puolisoltaan, jotta heillä olisi yhtä suuri vastuu yhteisestä taloudestaan. Vanhassa taloyhtiössä asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen, vaan asunnon puolikkaan lunastaakseen Strandbergin oli oltava rakkaansa puoliso, virallisesti.

– No, menimme sitten rekisteröimään suhteemme, että voin ostaa sen. Se oli se syy, koska silloin samaa sukupuolta olevat henkilöt eivät saaneet vielä mennä naimisiin. Ja olin päättänyt, että minähän en perkele mene mihinkään rekisteröimään parisuhdetta ennen kuin saan mennä naimisiin.

Avioliitto ei ole kuitenkaan asia, jota pari Strandbergin mukaan tarvitsisi todistellakseen itselleen tai kellekään muulle mitään suhteestaan. Heidän parisuhteensa on aivan yhtä tärkeä ja vahva, vaikka sormuksia ei ole vaihdettu.

Häät ovat kuitenkin pysytelleet ajatuksena Strandbergin mielessä. Siksi, että ne olisivat heille ennen kaikkea suuri rakkauden juhla.

– Haluaisin juhlistaa rakkautta. Voisin mennä naimisiin joka kesä periaatteessa! Mutta sitten kun ehtii, ei mitään ylimääräisiä projekteja nyt. Se ei saa olla mikään rasittava asia, että voi ei, kun pitää nyt järjestää tämäkin.

– Meillä ei ole mikään kiire. Meidän suhteemme on meille tärkeintä maailmassa siitä riippumatta, onko sormuksia vai ei.

Strandbergin tulevaisuus on haaveita täynnä. Hän ja Janne Strandberg ovat pohtineet alustavasti sitä, että rakentaisivat yhdessä jonain päivänä talon Siuntioon. Rauhalliseen paikkaan luonnon keskelle, omaan turvaan.

"En tiedä miksi olen aina halunnut olla isä. Uskon, että minulla olisi annettavaa lapselle."

Lisäksi Strandberg haaveilee omasta perheestä ja lapsista. Ajatus isyydestä on kaikunut miehen mielessä jo pitkään.

– En tiedä miksi olen aina halunnut olla isä. Uskon, että minulla olisi annettavaa lapselle. Olisi niin upea elämäntehtävä kasvattaa toinen ihminen.

Arki ja elämä on tällä hetkellä liian hektistä uudelle perheenjäsenelle.

– Koen, että meidän olisi nyt vastuutonta lähteä yrittämään adoptiota, koska en ehtisi antaa tarpeeksi aikaa sille lapselle. Sen aika ei ole nyt. Mutta ei myöskään pidä odottaa liian kauan, kyllä senkin tiedostan.

Uransa puolesta Strandberg haaveilee siitä, että saisi jatkaa edelleen mahdollisimman pitkään monipuolisia töitään. Sekä kehittyä, mennä jatkuvasti eteenpäin. Ja olla merkittävä ihmisten, katsojien mielissä.

– Toivoisin, että työlläni olisi merkitystä. Se on semmoinen haave, unelma, että saisin olla merkityksellinen ihmisille. Tekisin työtä, joka olisi tärkeää. Koen, että olen saanut tehdä sitä, ja toivon, että se jatkuisi sillä tavalla.

Putouksen 12. tuotantokausi alkaa MTV:llä ja CMorella 18.1.2020.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja