Budjetti esittää hammashuollon laajennusta

Ensi vuoden budjetti ei tuo kansalaisille hammashuollon laajenemisen lisäksi juuri lisää etuuksia. Myöskään maksujen korotuksia ei budjettiin sisälly.

Keliakiaa sairastavat alkavat saada ensi vuoden lokakuun alussa keskimääräistä suuremmista ravintokuluistaan noin 125 markan korvausta kuukaudessa. Tämä korvaus kuten muutkin etuudet maksetaan tuolloin luonnollisesti euroina.

Työttömyysturvan peruspäivärahaan tulee kaikkiaan arviolta noin kahdeksan markan korotus. Inflaatiotarkistus nostaa päivärahaa arviolta kolme markkaa ja myöhemmin päätettävä tasokorotus tuonee vielä viisi markkaa lisää. Myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan remonttiin on varattu 21 miljardia euroa (125 milj. mk), mutta rahan käytöstä päätetään vasta myöhemmin.

Kansaneläkkeen lapsikorotus tulee myös uusille eläkkeensaajille. Tuetusta hammashuollosta koko väestö pääsee osalliseksi vasta ensi vuoden joulukuussa.

Valtion rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon on luvassa kaikkiaan noin 8 000 miljoonaa euroa eli 47,6 miljardia markkaa. Tämä on noin kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Suomen sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta on ensi vuonna arviolta 23,8 prosenttia eli alle EU-maiden keskitason.

Mielenterveysongelmiin korvamerkittyä rahaa

Kunnat saavat valtiolta lisää rahaa, jotta ne pistäisivät kuntoon mielenterveyspalvelunsa ja tehostaisivat päihdeongelmista kärsivien äitien hoitoa. Valtionosuuksia lisätään tämän vuoksi 8,4 miljoonaa euroa eli vajaat 50 miljoonaa markkaa.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan edelleen myös Kelan kautta 3,7 miljoonan euron (22 milj. mk) harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahalla.

Vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrista hoitoa varten perustetaan uusi hoitoyksikkö. Tätä Niuvanniemen sairaalan yhteyteen joulukuun alussa perustettavaa 12-paikkaista yksikköä varten on budjetissa varattu 0,2 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa markkaa.

Huumeiden käyttäjien hoidon tehostamiseen kunnat saavat korvamerkittyä valtionavustusta 7,6 miljoonaa euroa (runsaat 45 milj. mk).

Osa-aikaisille omaishoitajille vapaapäiviä

Valtionosuuksia rukkaamalla pyritään kehittämään myös omaishoitoa sekä kohentamaan muitakin vanhusten palveluja. Omaishoitajat saisivat toisen lakisääteisen vapaapäivän kuukautta kohden.

Lakisääteisen vapaapäivän saavat vastedes myös ne omaishoitajat, joiden hoidettavat ovat päivisin hoidossa kodin ulkopuolella, mutta vaativat muuna aikana jatkuvaa huolenpitoa.

Köyhyyspakettia toteutetaan tarkistamalla sairauspäivärahan perusteita työeläkekuntoutuksessa olevien työttömien, opiskelijoiden ja vaikeimmin työllistettävien osalta.

Sairausvakuutuslain ja kuntoutuslain muutoksilla pyritään edistämään myös vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat