Boris Jeltsin menehtynyt sydänkohtaukseen

Boris Jeltsin oli uuden Venäjän ensimmäinen presidentti. 76-vuotiaana menehtynyt Jeltsin muistetaan maailmalla värikkäänä johtajana.

Venäjän entinen presidentti Boris Jeltsin haudataan keskiviikkona. Presidentti Vladimir Putin on julistanut hautajaispäivän kansalliseksi surupäiväksi.

Jeltsin kuoli päivällä sydänkohtaukseen moskovalaisessa sairaalassa. Hän oli kuollessaan 76-vuotias. Presidentti oli kärsinyt sydänvaivoista jo pitkään. Virka-aikanaan hän selvisi viidestä sydänkohtauksesta.

Jeltsin toimi Venäjän ensimmäisenä presidenttinä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuosina 1991-99. Hän oli kiistelty johtaja, joka muistetaan Venäjän politiikan uudistajana.

Jeltsin voitti aikanaan presidentinvaalit kahdesti. Hän erosi ennenaikaisesti virasta vuoden 1999 lopulla. Seuraajakseen valitsemansa Vladimir Putinin tekemisiin Jeltsin ei enää puuttunut vaan vetäytyi politiikasta täydellisesti.

Vastakkain Gorbatshovin kanssa

Boris Jeltsin 1931-2007

Maailmalla Jeltsin muistetaan varmasti parhaiten siitä, kuinka hän nousi panssarivaunujen päälle Moskovassa vuonna 1991 vastustaessaan neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin vastaista vallankaappausyritystä.

Hänen uransa oli täynnä yllättäviä käänteitä. Jeltsin astui toden teolla päivänpolitiikkaan, kun hän Moskovan puoluejohtajana sai kutsun tulla vetämään Gorbatshovin lanseeraamaa uudistuspolitiikkaa eli perestroikaa.

Välit Gorbatshoviin viilenivät lopulta, ja yhdessä vaiheessa Gorbatshov vannoi, ettei hän enää koskaan salli Jeltsinin nousta esiin.

Toisin kuitenkin kävi, sillä kun silloisessa Venäjän osatasavallassa pidettiin presidentinvaalit 1991, Jeltsin sai 57 prosenttia äänistä jo ensimmäisellä kierroksella. Johtoon nousua Jeltsin joutui kuitenkin odottamaan vielä saman vuoden loppuun, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja Gorbatshov sai lähteä.

Vallankaappausyritys vuonna 1991

Vuoden 1991 dramaattiset hetket koettiin elokuussa, kun kovan linjan konservatiivit yrittivät kaapata vallan Gorbatshovilta.

Jeltsin ryhtyi vastarintaan liberaalien voimien kanssa ja palautti vallan Gorbatshoville. Maailmalle levisi Moskovasta kuvia, joissa Jeltsin nousi panssarivaunujen päälle ja kehotti maanmiehiään vallankaappaajia vastaan.

Saman vuoden joulukuussa Neuvostoliitto hajosi, ja Jeltsinistä tuli itsenäisen Venäjän presidentti.

Kuohunta jatkui kaksi vuotta myöhemmin, kun Jeltsin hajotti parlamentin. Hänen vastustajansa linnoittautuivat kuitenkin parlamenttirakennukseen, ja jälleen kerran panssarivaunut olivat kaduilla; tällä kertaa Jeltsinin itsensä määrääminä. Kun Jeltsinille uskolliset joukot tunkeutuvat parlamenttiin, kapinalliset antautuivat.

Tshetshenian sodat

Uralilaiskylästä Kremlin saleihin

Vanhan vallan kaatuminen johti myös talouden vapautumiseen.

Jeltsin luotsasi maataan kiivaasti kohti läntistä markkinataloutta mutta kangerrellen. Sääntelytalouden aikana kurissa pysynyt inflaatio ampaisi hurjaan loikkaan, muutamat harvat rikastuivat satumaisesti, mutta useimpien kohdalla kurjuus vain kärjistyi.

Jeltsinin suosiota söi entisestään venäläisjoukkojen tunkeutuminen itsenäiseksi pyrkivään Tshetsheniaan joulukuussa 1994 ja uudelleen syksyllä 1999. Taisteluissa kuoli tuhansia siviilejä ja sadattuhannet joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Sairauskierre alkoi

Jeltsin kärsi pitkään sydänvaivoista, ja hän kertoikin myöhemmin saaneensa valtakautensa aikana viisi sydänkohtausta. Vuonna 1996 hänelle tehtiin moninkertainen sydämen ohitusleikkaus. Leikkauksen jälkeen alkoi kuitenkin erilaisten vaivojen ja sairauksien kierre.

Hän oli toistuvasti sairaalassa ja joutui myös peruuttamaan julkisia esiintymisiään.

Myös hänen alkoholinkäyttönsä herätti huomiota. Muun muassa Berliinissä vuonna 1994 hän juomista virkistäytyneenä riisti äkillisesti itselleen tahtipuikon ja ryhtyi johtamaan sotilasorkesteria.

Jeltsin ilmoitti yllättäen vuosituhannen vaihteessa eroavansa tehtävästään ennenaikaisesti ja luovuttavansa vallan Vladimir Putinille.

(MTV3-Reuters-AFP-BBC-STT)

Lue myös:

    Uusimmat