Euroopan rikolliset huumetehtailijat aiheuttavat huumeita valmistaessaan huomattavia haittoja ympäristölle, luonnon hyvinvoinnille ja riskeeraavat jopa ihmisten terveyden.
Synteettisiä huumeita kuten amfetamiinia ja ekstaasia valmistetaan Euroopassa teollisessa mittakaavavassa, ja tuotannossa syntyvät jätteet heivataan häpeilemättä luontoon, kertoo Euroopan huumevirasto EMCCDA:n tuore raportti.
Kiinnijäämisen minimoimiseksi huumeteollisuuden piirissä on kehittynyt erillinen ammattikunta, joka on erikoistunut syntyvien jätteiden kuljettamiseen, piilottamiseen ja hävittämiseen.
Rosvot ovatkin kehittäneet luovia, mutta samalla hyvin haitallisia tapoja päästäkseen eroon tuhansista jätelitroista.
Syy rikollisten toimintaan on selvä: vaarallisia jätteitä syntyy huumeita valmistaessa paljon, mutta niitä ei toiminnan laittomuuden vuoksi voi viedä virallisiin vaarallisen jätteen keräyslaitoksiin ilman, että huumerikos paljastuu.
EMCDDA:n mukaan tilanne on kärjistynyt huumekemistien otettua käyttöön yhä uusia kemikaaleja huumausaineiden valmistamiseksi.
Jätetynnyreitä hylätään maaseudulle
Kun huumausaine on saatu laittomassa laboratoriossa valmistettua ja välitettyä eteenpäin tuotantoketjussa, pitää tehdyistä rikoksista kertovista jätteistä päästä eroon.
Huumelaboratorio saattaa siirtyä muualle ja jättää aineet paikalleen. Toinen vaihtoehto on, että joku pestataan noutamaan jätteet.
Tämä taho ei työssään juuri ympäristöarvoista välitä, vaan jäteaineita sisältävät kanisterit ja muut astiat saatetaan kuljettaa metsään tai pelloille, jättää hylättyihin kiinteistöihin, kaivaa maahan tai säilöä esimerkiksi varastettuun kuorma-autoon.
Ei ole tavatonta, että auto tai kiinteistö sytytetään tuleen jälkien hävittämiseksi. Samalla myrkkyjä vapautuu luontoon. Pahimmillaan myrkyt voivat kulkeutua esimerkiksi ravintoketjua pitkin ihmisiin esimerkiksi lihakarjan tai kalojen välityksellä.
Lue myös: Uudet kannabistiivisteet huolestuttavat Euroopan viranomaisia: Huumekeitokset roihahtavat herkästi – kikkailu liuottimilla on johtanut räjähdyksiin myös Suomessa
Vesistöön kaadetut huumejätteet uhkaavat uimareita
Jos huumeet kaadetaan vesistöön, uhkaa se paitsi vesistön eläimiä ja muuta luontoa, myös ihmistä.
Vuonna 2015 Belgiassa neljä lasta sekä heidän mukanaan ollut aikuinen kärsivät vakavista palovammoista jouduttuaan kosketuksiin vesistöön kaadettujen jätekemikaalien kanssa.
Myrkyt voidaan yksinkertaisesti kaataa myös lavuaariin tai vessanpyttyyn, mutta tämä on EMCCDA:n raportin mukaan harvinaista, sillä mahdollisten vuotojen ja hajujen myötä rikos voi paljastua.
Vesijohtoverkostoon kaadetut aineet voivat kuitenkin tukkia putkistoja tai vaikuttaa vedenpuhdistuslaitosten toimintaan. Tällä voi raportin mukaan olla pahimmillaan vaikutuksia paikallisten juomaveteen.
Esimerkiksi vuonna 2016 Alankomaissa pienen vedenpuhdistamon toiminta tyssäsi kemiallisten jätteiden estettyä laitoksen toiminnan. Kun viranomaiset jäljittivät viemäriverkostosta päästöjen lähdettä, he löysivät paikan, jossa löydettyjen jätteiden perusteella oli valmistettu amfetamiinia.
Lue myös: SS: Huumeidenkäyttäjien asunnoista löydetty outoja kemikaaleja
Kustomoitu auto jätteiden levittämiseen maanteille
Kiinnijäämisen estämiseksi ammattirikolliset ovat kehittäneet myös hienostuneempia menetelmiä aineiden hävittämiseen. Viranomaiset ovat esimerkiksi löytäneet muokattuja pakettiautoja, jotka pumppaavat jätenesteitä tienpintaan ajon aikana.
Autoja ajetaan sadesäällä, jolloin toimintaa on vaikea huomata, mutta myrkyt leviävät huomattavalle pinta-alalle. Tällöin kiinnijäänti on epätodennäköisempää kuin jätesäiliöitä piilottaessa. Päästöt ovat sen sijaan huomattavasti suuremmat ja laajemmalle alueelle jakautuneet.
Kuvan huumejätteiden levittämiseen tarkoitetusta autosta näet videolla.
Lue myös: Huumekauppa yhä tärkein järjestäytyneen rikollisuuden tulonlähde
Yksi huumekilo tuottaa moninkertaisesti saasteita
Eurooppa on synteettisten huumausaineiden tuotannossa suuri tekijä. Erityisesti Alankomaiden ja Belgian alueella valmistettavaa MDMA:ta riittää vientiin Euroopan ulkopuolellekin. Myös amfetamiinia ja metamfetamiinia valmistetaan eri puolilla Eurooppaa runsain määrin.
Yhden huumekilon tuotannosta syntyy EMCDDA:n mukaan moninkertainen määrä jätettä.
Eksaasitablettien vaikuttavana aineena tunnetun MDMA:n valmistamisessa syntyy 6–10 kiloa jäteainetta per huumekilo, amfetamiinin ja metamfetamiinin osalta 20–30 kiloa.
Kun näitä lukuja verrataan arvioihin EU:ssa käyttyyn huumemäärään, arvioidaan jätteitä syntyvän noin 1290–1950 tonnia vuodessa.
Arvio ei ota huomioon sitä osuutta huumeista, jonka viranomaiset ovat saaneet haaviinsa tai niitä aineita, jotka on tuotettu ulkomaiseen vientiin.
Suomessa on paljastunut paikkoja, joissa rikolliset ovat saostaneet Suomeen salakuljetettua amfetamiiniöljyä käytettäväksi jauheeksi. Lue myös: MTV:n erikoisraportti: Kouvolalaismies perusti huumetehtaan keskelle kauneinta Suomea - omaan kesämökkiinsä
Kaatopaikkojen puhdistus on kallista
Ongelma ei ole valmistusalueilla pieni. Alankomaissa ja Belgiassa havaittiin vuosina 2015–2017 yhteensä 660 paikkaa, jonne huumekokit olivat jätteitään hylänneet.
Löydetyt huumelaboratoriot ja kaatopaikat aiheuttavat viranomaisille kuluja. Ne tulee purkaa turvallisesti ja puhdistaa haittojen estämiseksi. Tämä tarkoittaa tehtävää useille eri alojen ammattilaisille.
Alankomaissa laskettiin, että 332 huumekemikaalien kaatopaikan hävittäminen maksoi yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.
Lue myös: Tällaista tuhoa voivat aiheuttaa asuntojen kannabisviljelmät: Vesi tuli alakerran katosta läpi – kasvatuslamput sytyttivät viljelmät tuleen
Huumeet aiheuttavat ympäristöongelmia myös muualla
Myös kannabiksen viljelyyn erityisesti laajassa mittakaavassa liittyy ympäristöhaittoja. Kemikaaleja, kuten tuholaismyrkkyjä ja lannoitteita, voidaan käyttää piitaamattomasti, ja tuotannosta jäävät jätteet saatetaan hylätä maaseudulle huumelaboratorioiden jätteiden tapaan.
Raportti nostaa esille riskit liittyen tuotantopaikkojen ansoitukseen kutsumattomien vieraiden varalta, turvattomat sähkökytkennät ja kasvatustilojen rakenteet sekä kasvatustilojen vaarallisen ilmanlaadun.
– Laittomassa kannabiksen viljelyssä käytetyt metodit valikoituvat tuottoprosentin ja salailun perusteella ympäristöhaittojen minimoinnin sijaan, raportissa arvioidaan.
Raportti huomioi myös, että huumetuotanto myös Euroopan ulkopuolella aiheuttaa ympäristöhaittoja. Esimerkiksi huumekasvien viljelyyn voi liittyä metsien kaatamista, vedenkäytön ongelmia ja eroosion voimistamista.