Barcelonan ilmastoneuvottelujen tulokset jäämässä laihoiksi

Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen ympäristöministeriöstä kertoo, että neuvottelut ovat edenneet hyvin hitaasti, eikä näkyvissä ole läpimurtoa. Kehitysmaat ovat edelleen pettyneitä teollisuusmaiden päästövähennystarjouksiin.

Neuvottelujen vaikein paikka näyttää olevan rahallinen tuki kehitysmaille ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Toistaiseksi vain EU on tehnyt tähän liittyvän tarjouksen kehitysmaille.

- Rahoituksen osalta työryhmä on päässyt ainakin selventämään kantojaan ja kirkastamaan vaihtoehtoja. Mikään neuvotteluosapuoli ei kuitenkaan ole luopunut omista kannoistaan. EU:n tarjous on otettu huomioon, mutta katsotaan, että se ei vielä ole sellainen yhtenäinen teollisuusmaiden tarjous, jota voisi kommentoida. Kyllä se varmasti on hivenen helpottanut asetelmia täällä, kertoo Uosukainen, joka on Barcelonan rahoitusneuvottelujen toinen puheenjohtaja.

Muilta teollisuusmailta ei ole tullut tarjouksia.

Kokouksen aikana on kuultu useita teollisuusmaiden ja YK:n puheenvuoroja, joissa arvioidaan, että Kööpenhaminassa saadaan aikaan enintään poliittinen sopimus. Esimerkiksi YK:n ilmastojohtaja Yvo de Boer arvioi, että tarvitaan mahdollisesti vielä vuosi neuvotteluja ennen kuin uusi ilmastosopimus olisi valmis.

- Kyllä siltä näyttää, että ollaan menossa poliittisen sopimuksen suuntaan. Aika ei riitä enää laillisesti sitovan pöytäkirjan muotoilemiseen, toteaa myös Uosukainen.

Kehitysmaat uskovat yhä sopimukseen

Kehitysmaat ja ympäristöjärjestöt tavoittelevat edelleen laillisesti sitovaa ilmastosopimusta Kööpenhaminasta. Ne muistuttavat, että jo kaksi vuotta sitten Balilla annettiin poliittinen julistus ilmasto-ongelman ratkaisemisesta.

- Nyt ei tarvita toista julistusta ja valokuvatilaisuutta päättäjille. Tarvitaan todellisia, sitovia päätöksiä, sanoo ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen ympäristöjärjestö Greenpeacesta.

Kosonen löytää syitä neuvottelujen hitaalle edistymiselle, mutta myös ihmettelee sitä.

- Tämä on valtavan iso kysymys. Tällä on vaikutuksia paitsi ympäristöön, myös talouteen ja kauppapolitiikkaan. Vaikka aikaa on ollut kaksi vuotta, niin vasta nyt kun on enää muutama viikko jäljellä, aletaan arvioida todellisia vaikutuksia. Ikään kuin ei oltaisi valmiita, vaikka valmiutta olisi pitänyt kerätä kaksi vuotta, Kosonen sanoo.

Erityisesti Yhdysvaltojen haluttomuus sitoutua merkittäviin päästövähennyksiin on jarruttanut neuvotteluja. Hankalimpien kiistakysymysten ratkaiseminen jää nyt Kööpenhaminaan. Tähän mennessä 40 valtionpäämiestä on ilmoittanut osallistuvansa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu