Australian vesinokkaeläin vaarassa kuolla sukupuuttoon: Muniva ja myrkyllinen "evoluution muinaisjäänne" on yksi maailman kummallisimmista otuksista

0:53
Videolla kuvaa vesinokkaeläinten pelastusoperaatiosta. Kuva kuolleista yksilöistä voi järkyttää.

Eläinmaailman kummajaiset, eli vesinokkaeläimet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon Australian pitkittyneen kuivuuden vuoksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Sillä on nokka kuin sorsalla, häntä kuin majavalla ja myrkkyä kuin käärmeellä. Se yksi maapallon ehkä kummallisimmista otuksista – vesinokkaeläin. Australian alkuperäislaji on erittäin kovan koetuksen edessä, kun pitkittynyt kuivuus tyhjentää joenuomat vedestä.

Tutkijoiden mukaan vesinokkaeläimet taistelevat nyt lajinsa olemassaolosta.

Jo kolme vuotta kestänyt kuivuus yhdistettynä muihin tekijöihin, kuten maanraivaus, patojen rakentaminen, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat vesinokkaeläintä, kertoo New South Walesin yliopiston tutkija Gilad Bino Reutersille.

– Vesinokkaeläimet tekevät kuolemaa monissa joissa ja tilanne näyttää pahenevan, Bino sanoo.

– Nämä evoluution muinaisjäännökset ovat ainutlaatuisia Australialle, ja asiat kuten kuivuusjaksojen tihenevät välit ja pidentynyt kesto tulevat varmasti hävittämään monia populaatioita, hän jatkaa.

Evoluution kummajaiset

Vesinokkaeläimet ovat semiakvaattisia nisäkkäitä, eli ne elävät maalla, mutta viettävät suuren osan ajastaan veden alla. Nisäkkääksi se on poikkeuksellinen, sillä se munii.

Vesinokkaeläimet ovat kaiken lisäksi myrkyllisiä.

Urospuoliset vesinokkaeläimet ruiskuttavat takajalkojensa kannuksista myrkkyä säikyttääkseen vihollisiaan. Vesinokkaeläimen myrkyn toivotaan edistävän diabeteksen hoitoa, sillä se toimii insuliinin tapaan, BBC kertoo.

Vesinokkaeläinten määrä on pienentynyt jo 40 prosenttia sen mittaushistorian aikana. Tutkijat varoittavat, että lukumäärä tippuu siitäkin vielä 47-66 prosenttia, ellei asiaan puututa, Al Jazeera kirjoittaa.

Australiassa riehuneet maastopalot eivät ole auttaneet vesinokkaeläinten tilannetta. Muun muassa vesiin laskeutunut tuhka ja sen aiheuttama hapenpuute ovat vaikuttaneet niiden elinolosuhteisiin.

Vesinokkaeläimiä ja muita eläimiä on käyty pelastamassa kuivuneiden jokien varsilta ihmisten toimesta, mutta jopa miljardin eläimen uskotaan menettäneen henkensä maastopaloissa. 

Lue lisää aiheesta:

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja