Ilmastoekspertti vääntää rautalangasta, kuinka ilmaston lämpeneminen kytkeytyy Australian hillittömiin maastopaloihin

4:32
Video: Australian maastopaloilla on dramaattisia vaikutuksia ilmanlaatuun ja jäätiköihin. Näin aihetta puitiin aiemmin MTV Uutiset Livessä.

Kun ilmastotieteilijä Will Steffeniä pyydetään selittämään, miksi ilmastonmuutos on syynä entistä hurjempiin maastopaloihin Australiassa, hän kertoo keskittyvänsä kahteen asiaan.

Ensinnäkin tiedetään varmasti, millaiset olosuhteet edistävät paloja: kun on entistä kuumempaa ja entistä kuivempaa.

– Tämä on ilmiselvää valtaosalle ihmisistä. Oli syttymissyynä sitten salamanisku, tuhopolttaja tai mikä hyvänsä, tuo kasvillisuus palaa entistä suuremmalla todennäköisyydellä voimakkaasti ja pidempiä aikoja.

Steffen huomauttaa, että Australiasta on tullut paljon aiempaa kuumempi viimeisen 40–50 vuoden aikana. Ilmaston lämpenemistä ovat kiihdyttäneet kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, määrän lisääntyminen ilmakehässä.

– Hiilidioksidi sitoo lämpöä itseensä, se on ihan perusasioita. Australian ilmatieteen laitos on pystynyt jäljittämään kehitystä, ja voidaan ihan varmuudella sanoa, että täällä on aiempaa kuumempaa.

Sateet putoavat yhä useammin mereen, ei mantereelle

Toinen seikka, jonka Steffen nostaa esiin, on viime vuosina nähty muutos Australian talvissa.

Viimeiset kolme talvea ovat olleet Kaakkois-Australiassa poikkeuksellisen kuivia. Viileät kuukaudet huhtikuusta syyskuuhun ovat Australiassa ne kuukaudet, jolloin yleensä saadaan eniten sadetta. Ne kosteuttavat maaperää ja kasvillisuutta.

– Säärintamat, jotka normaalisti tuovat sadetta mantereen eteläpuolelta, ovat siirtyneet etelämmäksi. Ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen puskee kyseisiä säärintamia etelään. Silloin yhä useampi rintama ei ulotu mantereelle vaan pudottaa sateensa mereen, Steffen kertoo.

Ilmastonmuutosselitystä epäilevät tahot perustelevat aiempaa rajumpia paloja usein esimerkiksi sillä, että metsistä ei ole raivattu tarpeeksi aluskasvillisuutta. Silloin metsissä on paljon "polttoainetta" paloille.

Koska maastopalot ovat Australiassa yleisiä, kesällä koittavaan maastopalokauteen on ollut tapana varautua polttamalla aluskasvillisuutta viileinä talvikuukausina.

Ilmastotieteilijöiden mukaan kyseisenkaltaisen polttamisen roolia voidaan lisätä. Mikään määrä näitä toimia ei kuitenkaan hyvitä niitä vaikutuksia, joita on kohoavilla lämpötiloilla, jotka kiihdyttävät kosteuden haihtumista maasta ja tekevät jo ennestään rutikuivasta maasta ruutitynnyrin.

– Ilmaston lämpenemisen seurauksena on lyhentynyt myös se viileä aika, jonka kuluessa aluskasvillisuutta voidaan turvallisesti polttaa, Steffen sanoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja