Avaruusbisnes olisi Suomelle kultakaivos: Nasassa työskennellyt Sissi Enestam tutkii mustia aukkoja galaksien keskuksissa

– Tämä olisi täydellinen paikka ja ajankohta panostaa avaruustutkimukseen, joka on niin vaikea alusta työskennellä, että se pakottaa ihmiset kekseliäiksi. Suomessa on siihen osaamista, Enestam uskoo.

Enestam tietää, että ennätyspitkä taantuma on tehnyt suomalaisista kenties aiempaakin varovaisempia talousasioissa, etenkin isommissa sijoituksissa.

– Me emme ole Suomessa ollenkaan niin negatiivisia kuin sanotaan. Olemme ihanan positiivisia, mutta vähän varautuneita, ei lähdetä ottamaan riskejä.

Enestam on ottanut riskejä ja vähän hullutellutkin. Siksi häntä kannattaa kuunnella tarkkaan.

– Musta tulee astrofyysikko ja ehkä mä menen sitten Nasalle töihin. Kaverit oli sitä mieltä, että "tsemppiä siihen", Enestam muistelee urapohdintojaan ystäviensä kanssa.

Mutta siinä hän nyt istuu: Kolmessa yliopistossa USA:ssa, Skotlannissa ja Ranskassa avaruutta tutkinut 32-vuotias nainen, työkokemusta Nasasta sekä Euroopan avaruusjärjestö Esasta, tekeillä Aalto-yliopiston väitöskirja "supermassiivisten mustien aukkojen massan yhteydestä aktiivisten galaksin ytimien ominaisuuksiin". Mitä se tarkoittaakaan, palataan siihen myöhemmin tekstissä.

Kysymykset filosofiasta, vastaukset fysiikasta

Ihan peruskoulupohjalta ei siis avaruustutkijaksi ponnisteta. Teini-ikäisenä Enestam sai filosofiaherätyksen luettuaan Sofian maailma -kirjan. Filosofia tarjosi hänen mielestään oikeita kysymyksiä, mutta vastauksena oli vain lisää kysymyksiä. Lopullisia vastauksia oli haettava luonnontieteistä, ja siksi filosofia vaihtui fysiikkaan.

Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa 17-vuotiaana jätti kipinään Yhdysvaltoihin palaamiselle. Haave Kalifornian teknilliseen yliopistoon Caltechiin pääsemisestä kaatui muun muassa rahoituspulmiin, mutta paikka löytyi toisesta yliopistosta Los Angelesissa.

Opinnot sujuivat, mutta koska opetuksen taso oli koulussa suomalaista lukiotasoa, kaipasi Enestam lisää haasteita. Aurinkoinen Los Angeles vaihtui parin vuoden jälkeen sumuiseen Glasgowiin Skotlannissa.

– Varmaan aika moni on ylipäänsä ihmetellyt mun elämän valintoja, mutta tuota ihmettelin itsekin, Enestam naurahtaa.

Astrofysiikkaa skottiaksentilla

Glasgow'ssa, Britannian toiseksi vaativimmassa yliopistossa fysiikan opiskelun suhteen Enestam sai haluamiaan haasteita. Suomalaisen yliopiston joustavuus oli kaukainen haave: Jos kurssi tai tentti jäi väliin, meni koko vuosi uusiksi. Valinnanvara oli minimissä, kaikki oli annettua ja loppukokeisiin luettiin neljä kuukautta. Enestam kiitteleekin saamaansa Suomen tasokasta lukiopohjaa, jota ilman opinnot olisivat voineet jäädä kesken.

Ensimmäinen vuosi Glasgow'ssa meni silti Enestamillakin ihmetellessä.

– Englannin kieleni oli mielestäni oikein hyvä, mutta se aksentti... Istuin luennoilla suu auki, etten tajua mitään mistä tässä puhutaan. Vaikea aihe, eikä voi keskittyä sisältöön vaan siihen, mitä sanoja nämä nyt on, Enestam muistelee.

Mutta siitäkin selvittiin ja tie aukesi työharjoitteluun Esaan.

– Siellä varmaan ekana päivänä juttelin jonkun pojan kanssa, ja hän kertoi opiskelevansa Ranskan Strasbourgissa paikassa nimeltään International Space University (ISU). Se kuulosti ihan joltain Star Trek -akatemialta, Enestam nauraa.

Tuollaisesta paikasta oli pakko ottaa selvää, ja lopulta hän päätyi tekemään Ranskassa maisteriopintonsa.

Suomi, avaruustutkimuksen johtava maa 2037?

Maailmalla yhdeksän vuotta opiskeltuaan ei hän itsekään uskonut palaavansa Suomeen. Joulukuussa 2014 hän muuttikin Australiaan, mutta Suomessa vietetyn seuraavan kesän jälkeen hän ei palannutkaan etelään.

– Epäröin Suomeen palaamista, koska mietin onko täällä työpaikkoja alalleni. Tajusin, että meillä on hirveän hyvät yliopistot, joissa voi tehdä tutkimusta. Ja kovasti toivon, että voin jäädä tänne töihin.

Näin Enestam maalaili tulevaisuuttaan 20 vuoden päähän kirjoituksessaan Veikkauksen sivuilla viime keväänä. Mitä patoja pitää murtaa, että visiosi vuodesta 2037 olisi totta?

– On siistiä, että startupit ovat alkaneet ottaa koppia avaruustutkimuksesta. Ja olen ymmärtänyt, että Suomessa startupeja tuetaan hyvin. Toki isommassa kuvassa taloudellinen tilanne on vaikea enkä ala sanoa, mihin rahaa pitäisi ensin laittaa. Mutta jos ei rahaa voida laittaa tutkimukseen, meidän on hirveän vaikea lähteä mihinkään, Enestam jatkaa.

Slush-tyypit, nyt hereillä

Avaruuden kaupallistaminen on jo alkanut. Suomi on vauvanaskelin mukana Aalto-satelliittinsa avulla, mutta avaruuskeskus Hernesaaressa vaatii hieman tätä enemmän. CNBC-kanava kertoi kaupallisten avaruusmarkkinoiden arvon olleen 320 miljardia dollaria vuonna 2014.

Ja vinkiksi ensi viikonloppuna Slushiin suuntaaville: Viime vuonna pääomasijoittajat panostivat kaupallisiin avaruuden startupeihin 1,8 miljardia dollaria.

Enestam haluaa muistuttaa, ettei avaruusteollisuus ja -tutkimus ole pelkkää rakettitiedettä ja tähtien tuijottelua. Suurin osa avaruustutkimuksen keksinnöistä ovat tulleet helpottamaan ja rikastamaan ihmisten arkea, esimerkiksi GPS, tehokkaat vedenpuhdistusjärjestelmät, aurinkokennot tai satelliittitelevisio. Mutta kuinka Enestam aikoo helpottaa ihmisten arkea mustia aukkoja mittaamalla? Enestamia alkaa naurattaa.

– Ei varmasti itsessään mitenkään. Mutta tämän perustutkimuksen tärkein anti on maailmankaikkeuden ymmärtäminen. Ilman sitä olisi vaikea tehdä monia muita asioita. Ilman Einsteinin suhteellisuusteoriaa satelliitit eivät pysyisi radoillaan.

Ja ilman satelliitteja täällä katsottaisiin yhä vain paria hassua kotimaista tv-kanavaa.

Nasa, kyllä minun verorahoillani

Kun puhutaan avaruustutkimuksesta, ei voi sivuuttaa puhumista Nasasta, jossa Enestam työskenteli Silicon Valleyssa Amesin tutkimuskeskuksessa kesän 2014. Alla olevan kuvan ilme puhuu puolestaan, kuinka innoissaan Enestam oli pestistään.

– Nasan panosta avaruustutkimukseen ei voi vähätellä, sinne pääsy oli mieletöntä. He ovat mukana käytännössä kaikissa suurimmissa avaruusprojekteissa.

Yhden osaston esimies oli ollut neuvonantajana Elon Muskin Space-X-projektissa, toinen oli puolestaan ollut keksimässä koko astrobiologian alaa.

Ja rahasta ei todellakaan ollut pulaa. Kun veroja tunnetusti vihaaville amerikkalaisille kerrottiin, paljonko heidän verorahoistaan menee Nasalle, enemmistö kansasta oli valmis maksamaan lisää. Näin Nasan rahoitusta nostettiin entisestään.

– Amerikassa tiedostetaan enemmän avaruustutkimuksen hyötyjä. Niillä on kuitenkin kaikki astronautit, eikä kyse ole vain siitä, että yksi ihminen käy avaruudessa. Se kaikki pr, mitä he tekevät, innostaa lapsia opiskelemaan tieteitä ja matematiikkaa.

Siispä Suomelle oma finnonautti?

– Ehdottomasti. Se yksi finnonautti inspiroisi lapsia ja nuoria että tällaisia suuria juttuja voi tehdä, vaikka tulee pienestä maasta. Samalla ihmisten tietoisuus kasvaisi siitä, miksi on tärkeää mennä avaruuteen ja tutkia sitä.

Kun Enestamin väitöskirja on valmis suunnitelmien mukaan vuonna 2019, ei hänkään jätä tilaisuutta käyttämättä, vaan aikoo laittaa hakemuksen astronauttikoulutukseen.

– Ei sen varaan kannata kuitenkaan tulevaisuutta rakentaa, koulutukseen pääseminen on niin epätodennäköistä, vaikka olisi terveydentila ja työkokemus kunnossa. Haku voi kaatua vaikka hyvinkin pieneen asiaan, jota ei edes ole tullut ajatelleeksi, Enestam muistuttaa.

Lapsuuden haave toteutui

Mutta ennen avaruuskypärän päähän laittamista Enestam tekee töitä joko kotona läppärillään tai Kirkkonummella Metsähovin tutkimuslaitoksella, jossa on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.

Yhtenä työtehtävänä Enestamilla on 14-metrisen radioteleskoopin ohjaaminen tietokoneensa välityksellä.

Vuoro kestää yhden viikon, ja nukkumisen ajaksi teleskooppi laitetaan automaattiohjaukselle.

– Se on sitä, mitä pienenä ajatteli tähtitieteilijöiden tekevän. Silloin toki ajatteli, että katsomme oikeasti teleskoopilla taivaalle, mutta on tämäkin ihan makeeta – tietokoneohjelma, jolla voi katsella aktiivisia galaksin ytimiä, kvasaareja ja sitten mitata niiden säteilyä, Enestam hymyilee.

Mutta nyt takaisin niihin mustiin aukkoihin ja Enestamin tutkimukseen.

– Me asumme galaksissa, joita on maailmankaikkeudessa paljon. Uskotaan, että suurimmassa osassa galaksien keskuksia on supermassiivinen musta aukko. Vaikuttaa siltä, että osa galakseista käy läpi aktiivisen vaiheen. Se musta aukko vetää silloin materiaa puoleensa.

– Kun materia kiertyy mustan aukon ympärille, se kuumenee tosi kuumaksi ja loistaa niin kirkkaasti, että koko galaksin säteily peittyy mustan aukon säteilyn alle. Äärettömän kirkkaita lähteitä avaruudessa. Minä tutkin, miten mustan aukon massa vaikuttaa aktiivisen galaksin luonteeseen, syntyyn ja evoluutioon... maailmankaikkeuden tutkimista, Enestam tiivistää.

Ja kun puhutaan mustista aukoista, ei science fictionin ystävänä voi välttyä ottamasta puheeksi aikamatkustamista. Pahoittelut Star Trek- ja Paluu Tulevaisuuteen -faneille sekä muille, se on yhä kovin mahdoton ajatus toteuttaa.

– Minä en halua olla se ihminen, joka sanoo täysin ei, Enestam huudahtaa.

Enestam tarttuu ruokapöydän tablettiin ja havainnollistaa sitä taivuttamalla, kuinka kahden mustan aukon, madonreikien läpi voisi oikaista galaksissa valtavan matkan, niin valovuosissa kuin ajassakin mitattuna. Mutta:

– Mitä enemmän saamme todisteita ja tietoa maailmankaikkeudesta, niin tuntuu yhä vähemmän ja vähemmän todennäköiseltä, että olisi tällaisia madonreikätunneleita, varsinkin että ne pysyisivät niin stabiileina, että niistä voisi mennä läpi, puhumattakaan siitä että mikään pääsisi siitä läpi ilman että tuhoutuu matkalla, Enestam latistaa myös oman tunnelmansa.

Mutta olivathan mustat aukot itsessäänkin vielä joskus vain hypoteettinen ajatusleikki. Ensin tarvitaan joku, kuka kykenee rakentamaan aikakoneen, koska villeimmissäkin hypoteeseissä ajassa pääsee matkustamaan vain niin kauas menneisyyteen, milloin ensimmäinen aikakone on kyetty onnistuneesti valmistamaan.

Sitä odotellessa Sissi Enestam on osallisena toisenlaiseen haaveiluun, kun hän tänä lauantaina pääsee käynnistämään lottokoneen. Arvonnassa on Suomen historian suurin potti, 14,3 miljoonaa euroa. Sissilläkin olisi rahoille käyttöä.

– Perustaisin Suomen avaruustutkimuskeskuksen, toivottavasti rahoitusta saisi toki muualtakin.

Täydennetty puuttuva luku kaupallisten avaruusmarkkinoiden arvosta 28.11. klo 10.10.