Asiantuntijat huolissaan soten vaikutuksista valmiusjärjestelmään: Jos suuronnettomuus tai tautipandemia iskee, terveydenhoidon kierroksia on pystyttävä nostamaan heti

Uudenmaan kuntien ehdottama maakunnan jakaminen viiteen "sote-alueeseen" voi hajottaa HUSin nykyisen, pitkään rakennetun toimintavalmiuden, kirjoittavat HUSin ylilääkäri ja lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo, turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sekä riskienhallintapäällikkö Kati Ekholm.

Tällä hetkellä HUSilla on järjestämisvastuu muun muassa siitä, että poikkeusoloissa kaikkea sen alueella tehtävää hoitotoimintaa voidaan johtaa yhdestä paikasta, jotta tarvittava määrä ihmisiä, kalustoa ja esimerkiksi leikkaussaleja saadaan käyttöön.

Lue myös: MTV Uutiset sai haltuunsa sisäisen raportin: Lääkärit avautuvat erittäin vakavista ongelmista Suomen suurimman sairaanhoitopiirin toiminnassa – ”Raportti on niin hyytävä, ettei tämä voi olla edes totta"

– Voimme ensimmäisellä sekunnilla onnettomuustiedon jälkeen ilmoittaa, että olemme siirtyneet valmiustilaan ja yksi orkesterinjohtaja johtaa 25 sairaalaa, Hirvensalo kertoo STT:lle.

Ylivoimaisesti suurimpana sairaanhoitopiirinä HUS on myös määrätty valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka on hoidettava avun toimittaminen muualle Suomeen, mikäli sitä tarvitaan.

Juttu jatkuu sotea käsittelevän uutisvideon jälkeen. 

– Jos Lapissa tapahtuu iso lento-onnettomuus koneelle, joka on täynnä ulkomaisia turisteja, mistä se apu saadaan sinne? Me olemme varautuneet lähettämään sinne lääkäreitä, lääkintähenkilökuntaa ja evakuointijärjestelmän, lentokoneita ja muuta. Tällaisen (muutoksen) jälkeen kaikki tällainen joudutaan improvisoimaan muuten ja miettimään, miten Lappi tai Itä-Suomi selviävät isoista onnettomuuksista, Hirvensalo sanoo.

Vastuut kaipaavat selvyyttä

Jos HUSin valmiusjärjestelmä puretaan pienempiin osiin ilman mitään korvaavaa järjestelmää, seuraukset ovat Hirvensalon mukaan huonoja.

– Vaikka Espoo olisi tilannut oman valmiutensa jollain tavalla, ei Porvoo noudattaisi samoja pelisääntöjä, vaan tekee omalla tavallaan. Voisimme tietysti pyytää apua, että hei, meillä on tällainen hätä, mutta se olisi ad hoc, joka tilanteessa erikseen. Tässä palattaisiin vuosikymmeniä taaksepäin siitä, mitä meillä nyt on.

Lue myös: Yhä useampi vanhus käyttää yksityisiä palveluita, kertoo väitös – "Niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde"

Hirvensalo peräänkuuluttaakin sitä, että lakiin kirjataan selkeästi, kenellä on vastuu valmiuden järjestämisestä.

– Jos HUSilla ei ole järjestämisvastuuta, emme voi järjestää valmiutta. Jos sitten tulee suuronnettomuus, levitämme käsiä. Ei kukaan järjestäjä ehdi sellaisessa tilanteessa reagoimaan ja tilaamaan suuronnettomuusvalmiutta, jos sellaista ei ole jo olemassa, Hirvensalo sanoo.