Vanhukset kääntyvät Suomessa yhä enemmän yksityisten palveluiden puoleen, käy ilmi pian tarkastettavasta väitöskirjasta. Yhteiskuntapolitiikan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö.
– Yksityisiä palveluja ei käytä vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, sanoo Jyväskylän yliopistossa 11. lokakuuta väittelevä Jiby Mathew Puthenparambil.
Viime aikoina hoivan yksityistäminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa.
– Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, väitöstutkija kertoo.
Lompakon merkitys kasvaa?
Yksityiset palvelut koetaan nyt Suomessa helppokäyttöisiksi, ja ne myös vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin.
Väitöksen tulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolenaiheita. Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen.
– Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua. Mikään ihmisryhmä ei saa jäädä palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, väitöstutkija painottaa.