Yhä useampi vanhus käyttää yksityisiä palveluita, kertoo väitös – "Niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde"

–  Yksityisiä palveluja ei käytä vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, sanoo Jyväskylän yliopistossa 11. lokakuuta väittelevä Jiby Mathew Puthenparambil.

Viime aikoina hoivan yksityistäminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa.

– Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, väitöstutkija kertoo.

Lompakon merkitys kasvaa?

Yksityiset palvelut koetaan nyt Suomessa helppokäyttöisiksi, ja ne myös vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin.

Väitöksen tulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolenaiheita. Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen.

– Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua. Mikään ihmisryhmä ei saa jäädä palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, väitöstutkija painottaa.

Kolmasosa käyttänyt yksityisiä palveluita

 Kolmasosa tutkimuskyselyyn vastanneista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin iäkkäillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Kyseisen kolmanneksen terveys on sekin parempi kuin pelkkiä julkisia palveluita käyttävillä.

Yksityisten palveluiden käyttö on Suomen vanhuksilla tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisen hoivan saralla.

Tutkija Puthenparambil on ennen väitöstään tehnyt maisterintutkinnon sekä Jyväskylässä että Mahatma Gandhi -yliopistossa Intiassa. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat vanhuksiin liittyvät asiat kuten hoivapolitiikka, sosiaalipalvelut, palveluiden käyttö ja vapaaehtoistyö.