Euroopan armeijoiden parantaminen ei ole rakettitiedettä, Toveri sanoo.
Korjausta vaativat asiat ovat kuitenkin isoja ja isot asiat ovat kalliita.
Aloitetaan kuitenkin siitä, mikä on hyvin.
Monilla eurooppalaisilla valtioilla on ammattiarmeijat, jotka ovat pääosin hyvin koulutettuja ja varustettuja.
Sitten ne ongelmat. Armeijat ovat huolestuttavan pieniä, eikä niillä käytännössä ole kykyä sotia esimerkiksi sen kaltaista sotaa, jota Ukrainassa on käyty helmikuusta 2022 saakka.
– Yksi asia sodassa on varmaa: Ihmisiä kuolee ja haavoittuu. Euroopan armeijat ovat perinteiseen sotaan liian pieniä, eikä niillä ole kauhean paljon reservejä, Toveri sanoo.
– Koska armeijat ovat liian pieniä, materiaaliakin on liian vähän. Määräkin on sodassa laatua, kuten Ukrainassa on nähty.
Venäjä ja Ukraina ovat kärsineet kulutussodassa valtavan määrän kalustotappioita. Pelkästään Venäjä on kuvamateriaalin perusteella menettänyt liki 3 800 taistelupanssarivaunua, Oryx kertoo.All Over Press
Puutelista
Euroopan armeijoiden materiaalipuutteet alkavat perusasioista, kuten ammuksista.
Toverin mukaan esimerkiksi Saksan armeijalla on tykistölle ammuksia noin kuuden päivän taisteluiden verran.
– Tarvitaan lisää taistelupanssarivaunuja, tykkejä ja ammuksia. Näitä kaikkia Euroopassa tuotetaan, mutta liian vähän.
Lisäksi Euroopalla on rajatusti kykyä vaikuttaa kauas ja tarkasti.
Toverin mukaan ohjuksia ja risteilyohjuksia on varastoissa "kymmeniä", kun niitä pitäisi olla "satoja tai tuhansia".
Ukrainassa käytettävistä asejärjestelmistä puhutuin ovat droonit.
Ukrainan mukaan noin 70 prosenttia Venäjän ja Ukrainan miehistötappioista on droonien aiheuttamia, yhdysvaltalaislehti New York Times kirjoittaa.
Tilanne on muuttunut sitten sodan alun, jolloin paljosta droonipuheesta huolimatta tykistö vielä hallitsi taistelukenttää.
Muutoksessa on todennäköisesti kyse sekä droonien lisääntymisestä että tykistöammusten pulasta, etenkin Ukrainan puolella.
– Joku aina sanoo, että droonit hallitsevat taistelukenttää, joten niitä pitää ostaa miljoona. Ei missään nimessä, koska ne voivat olla jo muutamassa kuukaudessa vanhentuneita, Toveri katsoo.
Droonien sanotaan aiheuttavan eniten tappioita sekä Ukrainalle että Venäjälle. Kuva Donetskin alueelta joulukuulta.
Autonominen tulevaisuus
Pekka Toveri muistuttaa, että suuret sodat kiihdyttävät aina aseiden kehittämistä.
Uusien aseiden torjunta-aseet tulevat lähes aina vähän myöhässä, mutta tulevat kuitenkin.
– Droonit ovat nyt niskan päällä, mutta parin vuoden päästä tilanne voi olla tyystin toinen.
– Siksi pitää panostaa puolustusteollisuuden tutkimustyöhön. Nyt tarvitaan perinteisiä tykkejä, mutta 20–30 vuoden päästä ei välttämättä tarvita.
Toveri nostaa esille erilaiset autonomiset järjestelmät, joista erilaiset lentävät droonit ovat vasta esimakua.
Mahdollisesti esimakua saatiin, kun Ukraina teki joulukuussa pienen rintamahyökkäyksen, jossa tulittamisesta vastasivat väitetysti vain erilaiset miehittämättömät sotakoneet.
Vaikka kyseessä oli varmasti osin propagandatemppu, voi robottisota olla hyvinkin tulevaisuutta.
3:01Pystyykö Ukraina taistelemaan ilman Yhdysvaltojen tukea?
Eurooppa sotisi "vähän sokeasti"
Yksittäisten asejärjestelmien lisäksi Euroopalta puuttuu "yhteisiä suorituskykyjä".
Näitä ovat esimerkiksi komentojärjestelmä, tiedustelu, valvonta ja maalittaminen. Myös esimerkiksi strategista ilmakuljetus- ja tankkauskykyä puuttuu.
Tämä kaikki on tällä hetkellä pitkälti Yhdysvaltojen varassa.
Yksinkertaistetusti sanottu ilman Yhdysvaltoja eurooppalaiset joukot joutuisivat sotimaan "vähän sokeammin", Toveri muotoilee.
Ainoa järkevä ratkaisu on Toverin mielestä vahvistaa puolustusliitto Naton Eurooppa-pilaria.
Käytännössä tämä tarkoittaa aseteollisuuden, puolustusvoimien ja yhteisten suorituskykyjen kehittämisen lisäksi sitä, että täytetään Naton komentorakennetta eurooppalaisilla.
– Nyt se on aika jenkkivetoinen, Toveri sanoo.
– Pitäisi päästä tilanteeseen, että jos Nato joutuu sotaan, voi Eurooppa sanoa, että me pärjäämme täällä kyllä ilmankin.
Aika-ajoin ehdotellun Euroopan armeijan Toveri tyrmää.
– Käytännössä kaikki Naton ammattiarmeijat ovat vajaavahvuisia. Nytkö alettaisiin rakentamaan päällekkäistä komentojärjestelmää? Mistä ne upseerit tulevat?
1:09Risto E.J. Penttilä: Trump valmis jakamaan maailman suurvaltojen etupiireihin.
155-millinen näyttää suuntaa
Tilanne ei ole kuitenkaan niin paha tai kuin miltä se näyttää, Toveri uskoo.
Paljon on jo tehty, joskin silti liian vähän.
Itämeren alueen valtiot, Suomi mukaan lukien ja Venäjän rajamaat, kuten Puola, aseistavat itseään, varustavat raja-alueitaan ja lisäävät koulutusta.
Natokin on – kaikesta huolimatta – Toverin mukaan paremmassa kunnossa kuin aikoihin.
Esimerkiksi yleisesti käytetyn 155 millimetrin tykistökranaatin tuotanto on Euroopassa noin seitsemänkertaistunut tammikuusta 2022 nykypäivään verrattuna, selviää sotatalouden professori Juha-Matti Lehtosen keräämistä tiedoista.
Tämä tarkoittaa noin 140 000 tykistöammusta joka kuukausi. Vertailun vuoksi Yhdysvaltojen vastaava luku jää nippa nappa alle 100 000 ammuksen.
Saksalta saatu 155 millimetrin haupitsi Ukrainan käytössä lokakuussa 2022.All Over Press
Euroopan luku on vaikuttava, kunnes sitä vertaa Ukrainan tarpeeseen, joka on noin 200 000 laukausta per kuukausi.
Samaan aikaan Ukraina valittaa kroonisesta tykistökranaattipulasta.
Ukrainan kannalta ongelma on, että osa nyt tehtaiden valmistamista ammuksista menee varastonsa surkeaan kuntoon päästäneiden Euroopan maiden holveihin.
Lopputulos on, että Venäjä, lähinnä Pohjois-Korean tykistöammusvarastojen tukemana, ampuu pääsääntöisesti selvästi enemmän tykeillään kuin Ukraina.
– Varastoja ei voida olla kolme vuoden sotaa varten. Pitää kuitenkin olla useamman kuukauden varastot, Toveri arvioi.
– Pidempää sotaa varten täytyy olla puolustusteollisuutta.
Suuruusluokka alkaa olla oikea, Toveri sanoo. Tällä alkaa olla vaikutustakin.
Ongelma on, että itse unionin budjetti on rajattu. Käytännössä suuri osa varoista tulee jäsenvaltioilta itseltään.
– Niiden rooli on keskeinen, aivan kuten Natossakin.
– Välillä on unohdettu, että jokainen Nato-maa vastaa ensisijaisesti omasta puolustuksestaan. Liittouma tulee mukaan vasta, jos omat kyvyt eivät riitä.
Toverin mielestä EU on lähettänyt tärkeän viestin toteamalla, ettei heti joudu rahankäytön suhteen tarkkailuluokalle, jos käyttää varoja puolustukseen.
Euroopan kasvussa oleva into panostaa puolustukseen on Suomessa nähty myös mahdollisuutena.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) mielestä Suomella on nyt "ihan huikea potentiaali ja mahdollisuus".
– Me tarvitsemme omaa puolustusteollisuutta oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta samaan aikaan näiden huippuluokan puolustusteollisten yritysten ja innovaatioiden kautta me voimme tehdä siitä vientituotteen. Tähän meidän kannattaa tarttua, Orpo sanoi Helsingin Sanomien mukaan tiistaina.
Toverin mukaan pelkät puheet siitä, että aseita ostetaan, ei riitä puolustusteollisuudelle.
– Ei valtavia investointeja voida tehdä siinä toivossa, että joku ostaa jotain. Ukrainan sota voi loppua parissa kuukaudessa, Toveri sanoo.
– Sen jälkeen lännessä poliitikot voivat olla, että kumbaya, rauha vallitsee. Täytyy sitoutua pidemmäksi aikaa.
