Maailman ehkä kuuluisin keksijä Pelle Peloton ja hänen robottiassistenttinsa Pikku apulainen tämänkin ovat eittämättä arvanneet ennen muita: Lennokit alkavat kuljettaa ihmisiä taksien tapaan.
Villeimmissä, mutta ihan tosimielellä esitetyissä visioissa ihmiset hyppäävät dronetakseihin ja liihottelevat paikasta toiseen ruuhkien yläpuolella.
– Ihmiskuljetus tuntuu nyt utopistiselta, mutta Euroopassa siitä puhutaan jo täyttä päätä ja se voi hyvin olla tulevaisuuden liikkumismuoto, niin hassulta kuin se nyt kuulostaakin, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston osastopäällikkö Laura Vilkkonen.
Australiassa dronea käytettiin apuna, kun kaksi nuorta pelastettiin merestä tammikuussa. Katso video:
1:21
Hän kuvaa liikennettä kokonaisuudeksi, jossa ihminen tai tavara kulkee ovelta ovelle niin, että matkan aikana voi olla monta erilaista kulkupeliä tai palvelua. Tässä saumattomassa ketjussa dronet ovat yksi palanen.
– Suomi on iso ja harvaanasuttu maa. Me tarvitsemme uudenlaisia liikkumis- ja tavarankuljetusratkaisuja. Näihin drone on aivan erinomainen.
Dronet eli lennokit pystyvät kuskaamaan tavaroita ja postia, tarkastamaan sillan tai kiinteistön kunnon, etsimään kadonneita, kuvaamaan sähkölinjoja tai olemaan osa poliisin liikenne- ja turvallisuusvalvontaa.
Mikä laite ja millä asialla?
Voimakkaasti kasvava kaupallinen droneliikenne tarvitsee pelisäännöt ja nopeasti. Hätiin on rientänyt EU, joka sorvaa Euroopan laajuisia määräyksiä täyttä päätä.
Ratkaisu löytyy U-Space-nimisestä hankkeesta, joka määrittelee alan ja ilmatilan käytön pelisäännöt, joista osan pitäisi olla voimassa jo ensi vuonna.
Bernerin visiossa kaupunkikenttien verkosto korvaa Malmin
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) haluaa uudenlaisen kaupunkikenttien verkoston pienlentoliikenteelle. Tällainen verkosto korvaisi lakkautettavan Helsingin Malmin lentokentän.
Berner arvioi, että osa Malmin nykyisistä toiminnoista voitaisiin ehkä siirtää Vantaalle ja osa enintään sadan kilometrin säteelle.
Uudenlaiset eri puolille Suomea sijoittuvat kaupunkikentät palvelisivat kasvavan droneliikenteen lisäksi myös kaupallista pienilmailua ja harrastajia.
Konsepti kentille olisi samantapainen kuin Tukholman Brommassa, mutta merkittävästi kevyempi
(STT)
Dronet saavat liikkua korkeintaan 150 metrissä. Niinpä ilmatila on jaettava jotenkin järkevästi ja dronet pystyttävä tunnistamaan, jotta lopputuloksena ei olisi loputon määrä kolareita ja vaaratilanteita. Tarvitaan siis reaaliaikainen seuranta, jotta droneliikennettä voidaan ohjata turvallisesti.
U-Space tekee droneista "näkyviä", mikä tarkoittaa, että lennokit näkevät toisensa ja että esimerkiksi lennonjohto tai poliisi voi seurata niiden liikkeitä. Tavallinen rivikansalainenkin voi näin toimia.
– Jos joku lentää oman tontin yläpuolella, asukkaan on mahdollisuus selvittää, kuka dronea hallinnoi. Tällä on merkittäviä vaikutuksia muun muassa yksityisyyden suojan kysymyksissä, havainnollistaa Liikenteen turvallisuusviraston Trafin johtava asiantuntija Jukka Hannola.
Ei droneja -alueita pitää väistää
Dronet varustetaan jollain tunnisteella, esimerkiksi sirulla. Lennokeissa on oltava myös teknologiaa, joka varoittaa edessä olevasta esteestä, kuten mastosta, nosturista tai toisesta lennokista. Hannola muistuttaa, että ilman tunnistetietoja hommasta ei tule mitään.
– Tärkeimmät toimet ovat laitteiden rekisteröinti ja mahdollisuus etätunnistamiseen sekä ominaisuus, jossa laite varoittaa esimerkiksi lähestyvästä lentokieltoalueesta.
Tällaisia alueita ovat osa Helsingistä ja ydinvoimaloiden tai öljynjalostamoiden läheisyys. Lentokenttiä ympäröi niin ikään rajoitusalue, joka ulottuu yleensä viiteen kilometriin. Sen voi alittaa vain lennonjohdon luvalla. Itärajan läheisyydessä droneliikenteelle on niin ikään erikoismääräyksiä.
U-Space-kokonaisuus vähentää myös yksityisyyden suojaan ja kotirauhaan liittyviä huolia. Tunnisteet auttavat myös tavoittamaan mahdolliset määräysten rikkojat tai laittomat toimijat.
Hannola huomauttaa, että dronen "rekisterikilven" ansiosta voidaan erottaa ne laitteet, jotka ovat niin sanotusti oikealla asialla.
– Tällöin dronet, jotka lentävät ilman mitään tunnistetietoja, voivat lähtökohtaisesti olla turvallisuusuhka.
Vaikka droneliikenteen järjestämiseen liittyy paljon kysymysmerkkejä ja riskienhallinnalla on liikenteen suunnittelussa keskeinen osuus, huomauttaa Hannola, että dronet myös parantavat turvallisuutta. Laite voi nousta moneen sellaiseen paikkaan, johon ihmisen kiipeäminen on vaarallista tai ainakin riskialtista.
Täältä tullaan - onko putki vapaana?
Ilmatilan hallinnasta ja lennonjohdosta vastaa Suomessa ANS Finland. Johtaja Pasi Nikama arvioi, että jo lähivuosina droneliikennöijät tekevät esimerkiksi älypuhelimella lentosuunnitelman ja syöttävät sen yhteiseen seurantajärjestelmään. Siinä kerrotaan, mistä ja mihin drone lentää ja kuinka korkealla. Drone siis varaa itselleen ikään kuin ilmassa olevan vapaan putken.
– Dronemäärä lienee tulevaisuudessa hyvinkin suuri. Laitteissa pitää siis olla kyvykkyys tunnistautumiseen ja autonomiseen väistämiseen, sillä niitä on niin paljon, että lennonjohtajat eivät olemassa olevilla järjestelmillä pysty valvomaan ja johtamaan droneliikennettä. Mutta tiedot lennokeista voisivat kulkea meidän järjestelmämme kautta.
Milloin tällaiset visiot voisivat toteutua? Nikaman mukaan pian.
– Se voi olla yllättävän nopeaa. Vuonna 2020 ollaan jo joka tapauksessa toiminnassa, jossa droneja lentää, koska dronetaksejakin on jo kokeiltu. Kyllä joku tämän bisneksen aloittaa.
Teknisesti ei ole estettä ihmistenkään kuljettamiselle.
– Kyllä se yhtä lailla 2020-luvun alussa on. Tämä riippuu ihmisten hyväksymiskyvystä ja siitä, kuinka turvalliseksi se koetaan.
Nikama luottaa, että liikennöinti suunnitellaan niin vahvasti turvallisuus edellä, että käyttöönottoon mennessä "kulmat on saatu tasoiteltua".