Mainos

Terminator ei ole enää pelkkää fiktiota: Turkki esitteli itseohjautuvan tappajadroonin – sotarobottia pelottavampi ajatus on kuitenkin sen hakkeroiminen: "Todellinen uhka on tälläkin hetkellä olemassa"

Turkkilainen sotateollisuusalan yhtiö STM esitteli uuden Kargu-nimisen sotadroonin viime kuussa. Aseistettu nelikopteri pystyy yhtiön mukaan toimimaan myös ilman ihmisen ohjausta. Automatisoitu sodankäynti näyttää olevan tulevaisuutta, vaikka siihen liittyy valtavia eettisiä ongelmia.

STM on julkaissut Youtube-kanavallaan kaksi esittelyvideota Kargusta. Yhdessä videossa laite iskee valkoista lava-autoa vastaan. Lennokki itse tuhoutuu räjähdyksen yhteydessä.

"Kopterilauman toiminta on autonomista"

Maanpuolustuskorkeakoulun sotaprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo on nähnyt Kargun mainosvideot.


– Se on vähän aikaa leijunnassa muutaman sadan metrin päässä kohteestaan ja hyökkää sitten kohti panssaroimatonta avolavamaastautoa.

–  Noin viiden metrin päässä laukaisee kevyen viuhkapanoksen, jossa on vähintään kymmeniä tai ehkä jopa sata tai kaksisataa metallikuulaa jotka läpäisevät panssaroimattoman metallikuoren. Jos ajoneuvossa tai sen ympärillä on sotilaita, heihin tulee vakavia vammoja, Mäkitalo analysoi videoita MTV Uutisille.

Toisessa kahdenkymmenen Kargun ryhmä lentää erilaisissa muodostelmissa vaihtaen muodostelmaa sulavasti ilmassa.

– Se näyttäisi videoiden perusteella kykenevän parvina aika taidokkaisiin muodostelman muutoksiin. Kopterilauman toiminta on autonomista. 20 ohjaajaa ei pystyisi näin taitavaan liikehdintään, kuin tällä videolla nähdään, Mäkitalo sanoo.

Suunniteltu ihmistä vastaan

Kargu on tarkoitettu hyökkäämään nimenomaan panssaroimattomia kohteita vastaan. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi ulkosalla olevia ihmisiä tai siviiliautoja.

– Tällainen kevyt kopteri on vaikeassa maastossa jalankin liikkuvien joukkojen kuljetettavissa. Lähi-Idän alueen konflikteissa toimivilla ryhmittymillä enemmistö ajoneuvoista on panssaroimattomia.

– Voisi kuvitella, että Turkki pystyy iskemään Kargulla niitä ryhmittymiä vastaan, jotka se katsoo terroristisiksi, Mäkitalo sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi Pohjois-Syyrian kurdijohtoista YPG-armeijaa. Turkki ei ole virallisesti ilmoittanut käyttäneensä Kargua vielä sotatoimissa, mutta on mahdollista, että se tekee niin esimerkiksi Pohjois-Syyriassa.

– Sotilasalan median edustajilla on ollut tietoja, että Turkki on käyttänyt aseistettuja drooneja Luoteis-Syyriassa jo satoja kertoja. Tyyppejä ei ole mainittu, mutta voi olla, että näitä Kargujakin on ollut jo käytössä.

– Turkilla on aika laaja miehittämättömien lennokkien kulttuuri, jos näin sanotaan. Se on ollut kovassa nosteessa siellä ja Turkin asevoimilla on useita eri tyyppejä, Mäkitalo kertoo.

Seuraa kohdettaan ja palaa itsenäisesti takaisin

Miehittämättömiä ilma-aluksia on käytetty sodankäynnissä ennenkin.

Kargussa on kuitenkin uusia ominaisuuksia, joita ei tiettävästi ole tähän asti käytetty taistelukentillä.

STM kertoo Kargun oppivan tunnistamaan kohteensa, kuten vaikka auton tai ihmisen. Sen mainostetaan osaavan lentää kohteeseensa tarvittaessa ilman ohjausta. Se osaa myös palata itsenäisesti tukikohtaan, jos etsittyä kohdetta ei löydy.

"Mukana myös Turkin propagandaa"

Mäkitalo kuitenkin painottaa, että Kargu ei kuitenkaan pysty itsenäiseen taistelutoimintaan.

– Yksittäiset kopterit eivät pysty hyökkäämään autonomisesti. Operaattori pystyy sen sijaan lukitsemaan kohteen, vaikka auton, ja sitten Kargu osaa seurata autoa ilman ohjausta, jos auto lähtee liikkeelle lukitsemisen jälkeen. Lisäksi Kargu kykenee palaamaan tukikohtaansa, jos komentosignaali katkeaa häirinnän takia.

Mäkitalo suhtautuu ainakin osaan STM:n kertomuksista Kargun kyvyistä tietyllä varauksella. Hän sanoo, että Turkki mahdollisesti pyrkii herättään Kargun esittelyllä pelkoa.

– Ehkä tämä on myös jonkinlaista Turkin informaatiovaikuttamista. Turkki pyrkii luomaan kansainväliselle sotilasyhteisölle ja ehkä vastustajilleenkin sellaisen mielikuvan, että he ovat saavuttaneet merkittävän kehittämisaskeleen, ja että heillä olisi nyt käytössä sellainen suorituskyky kuin autonomiset lennokit. Ehkä tässä on vähän propagandaakin mukana.

Mäkitalo perustelee epäilyään sillä, että yleensä uutta aseteknologiaa ei esitellä viholliselle mainosvideoilla, vaan se otetaan käyttöön yllätyksenä.

– Yleensä uusi innovaatio tuodaan yllättäen taistelukentälle. Siinä vaiheessa, kun vastapuolen kärsimät tappiot tulevat julkisuuteen, aletaan ihmetellä että mitä nämä välineet, joilla tämä saatiin aikaan, ovat.

Siviiliroboteista voi muokata sotakoneita

Autonomisia laitteita kehitellään jatkuvasti siviilikäyttöön. Sensoreilla varustettuja kuljettajattomia autoja on jo liikkeellä. Ne osaavat ajaa liikenteen seassa kohteeseensa tarkkaillen liikennemerkkejä, liikennevaloja ja muuta liikennettä. Niille on sattunut kuitenkin myös kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Siviilikäyttöön tarkoitetuista roboteista voi muokata myös tappavia koneita. Mäkitalon mukaan tällaista saattavat tehdä erityisesti äärijärjestöt.

– Tällaisilla äärijärjestöillä on valitettavasti vähemmän eettisiä pidäkkeitä, kuten valitettavasti on nähty. Jos he löytävät jonkun välineen, jonka avulla he pystyvät vaikuttamaan epäsymmetrisesti muuten teknisesti ylivoimaiseen vastustajaan, niin he kyllä käyttävät sen mahdollisuuden. Silloin ei paljoa paina, meneekö siinä siviilejä mukana.

Suomi tukii sotarobotteja

Puolustusvoimat seuraa jatkuvasti sotalennokkien kehitystä. Tarkoituksena on varautua lennokkien käyttöä vastaan.

– Suomessa ei ole sotilasaikakausilehdistössä näkynyt sellaisia mielipiteitä, että autonomisia järjestelmiä haluttaisiin ilman, että ihmisiä on mukana komentoketjussa. Jotta osaisimme kuitenkin torjua tällaisia välineitä, tutkimme niitä, everstiluutnantti Mäkitalo kertoo MTV Uutisille.

Mäkitalo sanoo, että Suomi voisi kuitenkin käyttää automisia drooneja esimerkiksi laajojen alueiden valvontaan.

– Suomi on laaja maa, ja meillä ei välttämättä riitä joukkoja kaikille alueille. Lisäksi maajoukkujen ylläpitäminen on varsin kallista. Olisi tyhmää, jos me emme tutkisi mahdollisuuksia hyödyntää autonomisia järjestelmiä. Niitä voisi käyttää alueiden valvontaan.

Terminator ei ole pelkkää fiktiota

Autonomisesti toimivien sotarobottien ongelmat ovat luonteeltaan eettisiä.

Robottiaseiden kieltoa on vaatinut laaja joukko ihmisiä, muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ja teknologiayhtiöiden Teslan ja SpaceX toimitusjohtaja Eloin Musk. Suurin kysymys lienee keinoälyn ja ihmisen välinen suhde.

– Tällä hetkellä sivistysvaltiot ja niiden asevoimat pitävät aika isona kynnyksenä sitä, että miellä olisi sellaisia tappavia järjestelmiä, joissa ei olisi ihmistä mukana. Tätä kynnystä ei ole haluttu ylittää.

Toinen ongelma liittyy siihen, etteivät droonit toistaiseksi pysty tunnistamaan kohteidensa lähellä olevia siviilejä.

– Keinoälyn rajoitteisiin liittyy merkittävä ongelmia. Sen lisäksi, että se tunnistaisi oikean maalin, sen pitäisi esimerkiksi tunnistaa, että maalin lähellä liikkuu lastenvaunuja työntävä siviili.

Kolmas merkittävä ongelma liittyy laitteiden hakkerointiin. Hakkeroinnilla sotakoneet voidaan käntää käyttäjäänsä vastaan.

Mäkitalon mukaan ei ole täyttä fiktiota, että tekoälyllä varustetut laitteet tekisivät sen myös itse. 

– Jokainen laite, joka on internetissä, on mahdollista hakkeroida. Pahin mahdollinen tilanne on, jos tästä löytyy Terminator-elokuvista lähtien fiktiivisiä esimerkkejä. Internet on tietoturvaltaan kaikista palomuureista huolimatta niin heikko. Todellinen uhka on tälläkin hetkellä olemassa.

Täyskieltoon tuskin päästään

Vaikka robottiaseiden kiellolla on vaikutusvaltaisia puoltajia, ei Mäkitalo silti usko, että täyskieltoon enää päästäisiin.

Suurvaltojen intressit ovat liian voimakkaita ja teknologinen kehitys on ajanut jo kiellon ohitse.

– Vaikea on kuvitella, että täyskieltoon päästäisiin. Ne valtiot, jotka tutkivat näitä aktiivisen käyttämisen hengessä, eivät halua antaa mahdolliselle vastustajalle sitä yliotetta, joka tulisi siitä, että vastustaja jatkaa kehittelyä, kun toinen valtio on siitä pidättäytynyt.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja