Yli 50 asiantuntijan joukko on julkaissut avoimen kirjeen, jossa Suomen kehotetaan kääntämään koronastrategiansa hidastamisesta tukahduttamiseen. Ehdotusta perustellaan niin terveydellisillä kuin taloudellisillakin seikoilla.
Suomi pyrkii kukistamaan koronaviruksen niin sanotulla hybridistrategialla, jossa yhteiskunnallisia rajoituksia höllennetään hiljalleen, tartuntamäärät pyritään pitämään maltillisina ja lopulta rajoitukset voitaisiin poistaa.
Tuoreessa, kansliapäällikkö Martti Hetemäen koronatyöryhmän raportissa esimerkiksi sanotaan, ettei taudin kokonaisvaltainen tukahdutus ole Suomelle realistinen vaihtoehto.
Yli 50 tutkijan ja asiantuntijan ryhmä tyrmää näkemyksen tänään julkaistussa kannanotossaan. Kirjeen on allekirjoittanut joukko lääkäreitä, tutkijoita ja talousasiantuntijoita. He edustavat kirjeessä itseään, eivätkä esimerkiksi työnantajiensa näkemyksiä.
Lue myös: Tuhoisa tautiaalto, vuosien odotus tai asteittainen paluu normiarkeen – Hetemäen raportti esittelee kolme tietä ulos koronasta
Asiantuntijaryhmän mukaan Suomi on tienhaarassa: nyt pitää valita hidastetaanko vai tukahdutetaanko epidemiaa. Tukahdutus on allekirjoittaneiden mielestä mahdollista ja “ylivoimaisesti paras vaihtoehto” sekä kansanterveyden että talouden kannalta.
Hidastamisen strategia ylläpitää ihmisten epävarmuutta ja on haitallista myös taloudelle, asiantuntijat kirjoittavat. Ihmiset saattavat myös väsähtää rajoituksiin, joita yhteiskunnassa on pidettävä yllä pitkällisesti.
Lue myös: Näin koronarajoitusten höllentäminen näkyy jo käytännössä: ravintolaterasseja rakennetaan, taiteilijat harjoittelevat ja taidenäyttelyt avautuvat
Tukahdutus käytössä muissakin maissa
Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka, Islanti ja Norja ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että maat yrittäisivät hidastaa epidemiaa, kirjeessä kerrotaan.
Näiden maiden välillä on asiantuntijanäkemyksen mukaan luvassa “varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen”, joka osaltaan elvyttää taloutta.
– Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot.
Lue myös: Virologi kertoo koronaviruksen uudesta, tehokkaammin leviävästä kannasta: ”Suomi ei ole välttynyt siltä”
Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu, ihmiset voivat palata lähes normaaliin arkeen. Asiantuntijoiden mukaan normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen, kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa,
– Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.
Huoli tehohoidosta
Kirjoituksen mukaan hidastusstrategia aiheuttaa riskejä terveydenhuoltoon ja talouteen. Erityisesti asiantuntijat kantavat huolta tehohoitopaikoista.
– Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisilleen.
Kirjeessä luonnehditaan, että epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyisenkaltaisesti.
– Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.
Käytännön konkreettisia keinoja tai ehdotuksia siitä, miten tukahdutus käytännössä tapahtuisi, ei asiantuntijoiden kirjeessä esitetä.