Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen pitää Sanna Marinin (sd) hallituksen perjantaina julkistamia uusia rajoitustoimia hyvinä. Samalla hän kuitenkin kysyy, miksi hallitus viivytteli toimissaan.
– Pidän ulkorajojen valvonnan kiristämistä ja maahan tulijoiden testausta hyvin perusteltuina toimenpiteinä. Ihmettelen kuitenkin, miksi kaikkia maahantulijoita koskevan testausvaatimuksen aikaansaamiseen on mennyt vuosi koronaepidemian alkamisesta, Lehtonen kommentoi Puheenvuoron blogissaan.
Hän muistuttaa, että koronaepidemia tuli Suomeen maaliskuussa 2020 lähinnä hiihtolomamatkailijoiden tuomana.
– Vaikka epidemia tällöin jo levisi kovaa vauhtia Pohjois-Italiassa, ei Suomessa ryhdytty toimiin lomamatkailun rajoittamiseksi. Viranomaisten yhteistoiminta Helsinki-Vantaan lentokentällä oli puutteellista ja virustartunnan saaneet pääsivät levittämään tautia erityisesti pääkaupunkiseudulle.
– Tuloksena oli koronaepidemian ensimmäinen aalto, valmiuslain käyttöönotto sekä maan ulkorajojen sulkeminen muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä, Lehtonen sanoo.
Hän katsoo, että myös toisen aallon taustalla on matkailu maan rajojen ulkopuolelle.
– On jo nyt selvää, että koronaepidemian toisen aallon virustyyppi Suomessa poikkeaa epidemian ensimmäisen aallon virustyypistä. Onnistuimme kevään rajoitustoimilla käytännössä tukahduttamaan koronaepidemian, mutta puutteellinen ulkorajavalvonta loppukesällä 2020 toi virusta uudelleen Suomeen.
Lehtosen mukaan perjantaina julkistetut uudet toimet osoittavat, että ”jos tahtoa on, löytyvät myös keinot”.
– Vasta virusmuunnosten tuoma uhka epidemian kolmannesta aallosta on saanut hallituksen nyt edellyttämään kaikkien maahan tulijoiden testaamista. Hallituksen päätöksenteon helpottumiseen lienee syynä myös se, että THL:n ehdottamia matkailijoiden koronatestauksia julkisuudessakin vastustaneet keskustan ministerit ovat havainneet, ettei matkailijoita Suomeen Euroopan vaikeassa epidemiatilanteessa ole tulossa ja että kotimaan matkailukin kärsiin, jos epidemiatilanne pahenee.
– Merkittävää on, että sekä hallitus että oppositio haluavat tammikuussa 2021 varmistaa rajat ylittävän matkailun terveysturvallisuuden pakkotestein ja karanteenein, vaikka lainsäädäntö tältä osin on sisällöltään vielä aivan sama kuin vuosi sitten, hän kommentoi.
"Jos tartunnat painetaan nollan tuntumaan, Suomen sisällä selvitään kevyillä rajoituksilla"
Myös Columbian yliopiston apulaisprofessori, Genome Centerissä ryhmänjohtajana työskentelevä biolääketieteen tutkija Tuuli Lappalainen arvioi, että epidemian tukahduttamisen vaikein kohta on Suomessa ollut matkustuskontrolli.
– Nyt Suomesta on tehty saari. Tätä tilaisuutta ei saa hukata: jos tartunnat painetaan nyt nollan tuntumaan, Suomen sisällä selvitään kevyillä rajoituksilla nykyiseen löysän hirren ankeuteen verrattuna, hän kirjoittaa Twitterissä.
Tartuntojen painaminen alas vaatii Lappalaisen mukaan rajoitusten hetkellistä tiukentamista.
– Ongelma-alueilla muutamaksi viikoksi ravintolat ym. kiinni, etäkoulu - ja sitten helpottaa. Harvat tartuntaketjut voidaan nitistää paljon tehokkaammin testaa-jäljitä-eristä -täsmätoimilla, nyt kun rajavuoto pienenee, hän sanoo.
Sen jälkeen riittävät Lappalaisen mukaan kevyemmät toimet.
– Kevät voi olla nykyistä ankeutta tai kesän kaltaista varovaista mutta vapaata elämää.
Jos rokotustahti ei nopeudu, puolustus voi väsyä
Sekä Lehtonen että Lappalainen kiinnittävät huomiota rokotetoimitusten hitauteen.
– Sekä rajoitusten että sairauden kanssa kärvistelyn sijaan tukahdutusstrategian valitseminen on nyt helpompi tie kuin koskaan. Tämä ei ole marginaalia vaan tieteellistä valtavirtaa, Lappalainen toteaa.
Lehtonen varoittaa koronaväsymyksestä, jos rokotuksia ei saada nopeutettua.
– Hallituksen linjaukset matkailun rajoittamiseksi ovat täysin oikeita, jos ja kun haluamme selvitä koronaepidemiasta Euroopan mestareina. Johdamme kisaa koronavirusta vastaan sen loppuerässä, joten bussi maalin eteen (so. maahantulon tiukka rajoittaminen) on loppupelin osalta ihan hyvä taktiikka. Toivottavaa vain olisi, että vauhti väestön rokotusten osalta olisi nopeampi – muuten puolustus voi lopulta väsyä.