Koronaviruksesta on löydetty uusi versio, jota tutkijat ovat kuvanneet aiempaa herkemmin tarttuvaksi. Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo kommentoi asiaa Uutisaamun haastattelussa.
Evoluutiobiologin mukaan mutaatiot eivät sinänsä ole poikkeuksellinen ilmiö koronavirukselle. Mutaatiotahdin tiedetään olevan melko nopea.
Korona muuttuu noin kahden viikon välein.
– Virus on levinnyt maailmalla marraskuusta saakka. Sen jälkeen siitä on tullut yhä uusia ja uusia muotoja. En uskalla allekirjoittaa väitettä, että tämä uusi virus olisi herkemmin leviävä. Viruksen leviäminen tietyssä populaatiossa voi johtua siitä, että se on parempi leviämään, mutta se voi myös johtua myös monesta muusta syystä, Aivelo sanoo.
Lue myös: Kommentti: Voiko korona-testissä saada koronan? Tässä erään testihenkilön kokemukset
Vaikeuttaa rokotteen kehittämistä
Tiuha mutaatiovauhti vaikeuttaa kuitenkin rokotteen kehittämistä.
– Periaatessa se voi tarkoittaa sitä. Esimerkiksi influenssa on muuntuva virus, joka pystyy infektoimaan ihmisiä uudestaan ja uudestaan. Koronavirus on huomattavasti hitaampi mutatoitumaan, mikä on hyvä asia. Viruksen mutaatio on kuitenkin vain yksi tekijä, joka vaikuttaa rokotteen kehittämiseen.
Lue myös: Koulut aukeavat, kiihtyykö epidemia? Tämä lasten tarttuvuusriskistä ja päästä varpaisiin ulottuvista harvinaisista korona-oireista tiedetään
Aivelon mukaan tutkimuksessa oli vertailtu “uuden ja vanhan” viruksen saaneiden oireita, eikä eri mutaatioiden välillä huomattu eroja oirekuvastoissa.
– Sen kuitenkin tiedämme, että korona on merkittävästi kausi-influenssaa vaarallisempi. Tappavuus on ollut noin kymmenkertainen verrattuna influenssaan.