Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, josta kertoo myös Venäjän peruuttelu asiassa keskiviikkona, arvioi Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori, Venäjä-asiantuntija Rinna Kullaa.
– Suomen ulkopoliittinen ja diplomaattinen johto onnistuivat vuoropuhelussa. Sen sijaan, että oltaisiin annettu hirveän jyrkkä reaktio, keskusteltiin asiasta ja otettiin siitä selvää, Rinna Kullaa sanoo.
Suomen ulkoministeriöstä viestittiin tänään torstaina STT:lle, että Suomen Moskovan-suurlähetystö on ollut yhteydessä Venäjän ulkoministeriöön ja pyytänyt asiasta selvitystä.
Venäjän Helsingin-suurlähettilään puhuttelemiselle ei toistaiseksi oltu nähty perusteita.
Liettua sen sijaan kutsui keskiviikkona Venäjän suurlähetystön edustajan puhutteluun.
Lue myös: Viron ministerit näkevät laajemman kuvion poijujen poistossa: "Yritetään kylvää ahdistusta"
Venäjä: Rajamuutos olisi "tekninen"
Venäjän mahdollisista aikeista muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä on tiistai-illasta alkaen välittynyt julkisuuteen osin ristiriitaista tietoa.
Myöhään tiistaina ja aikaisin keskiviikkona muun muassa Kyiv Independent ja kertoivat Venäjän olevan aikeissa muuttaa yksipuolisesti Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä.