Merirajoista on säädetty YK:n merioikeusyleissopimuksessa.
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uutisoitiin Venäjän aikeesta muuttaa merirajojaan.
Merivyöhykkeiden rajojen määrittelystä ja tarkastuksesta on määrätty YK:n merioikeusyleissopimuksessa vuonna 1982.
Merirajojen mittapisteitä tarkastetaan säännöllisesti ja niitä voidaan muuttaa esimerkiksi maaperän muutosten perusteella, kun uusi luoto nousee merenpinnan yläpuolelle.
Mikäli valtioille tulee kiistaa merialueista, niiden rajoista tai suojelusta, voidaan asia ratkaista YK:n kansainvälisessä merioikeustuomioistuimessa Hampurissa.
Venäjän puolustusministeriön luonnos raja-asetuksesta poistui verkosta keskiviikkona päivällä, mutta siinä ehdotettiin muutosta mittapisteisiin, jotka määrittävät Venäjän aluevesien laajuutta.
Kokonaisuus oli kuitenkin epämääräinen, eikä uusien mittapisteiden sijainteja kerrottu tarkkaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Kiljusen (sd.) mukaan valiokunta on käsityksessä, ettei kysymyksessä olisi varsinaisen Suomen ja Venäjän välisen merirajan tarkastaminen.
– Tässä vaiheessa valiokunnan ymmärrys on se, että varsinaisesta merirajasta ei olisi kysymys. Jos olisi kysymys Suomen ja Venäjän välisestä merirajasta, se on kahden välinen sopimus ja siitä täytyy tietenkin käydä keskustelu Suomen ja Venäjän välillä, Kiljunen sanoi.
– Se mitä olemme ymmärtäneet on, että kysymys on sisäisestä alueveden rajan potentiaalisesta tarkastamisesta. Jos on jostain enemmästä kysymys, niin siihen tietenkin sitten palataan ja se käydään läpi, Kiljunen jatkoi.
9:50
Mutta mitä eri merivyöhykkeet oikein ovat? Kävimme läpi keskeiset YK:n merioikeusyleissopimuksessa määritellyt alueet:
Aluevedet
Aluevedet ovat valtion omaisuutta ja Suomella on niihin täysi käyttövalta, mukaan lukien merenpohja.
Aluevesi jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen alueveteen, jota kutsutaan aluemereksi.
Sisäiset aluevedet ulottuvat rannikolta meren murtoviivalle, eli saarten, luotojen ja karien ulkoreunoille.
Ulkoiset aluevedet eli aluemeri ulottuu pääsääntöisesti sisäisen alueveden ulkorajasta neljän meripeninkulman eli 7 408 metrin etäisyydelle, mutta esimerkiksi Suomenlahdella ja Maarianhaminassa Suomen aluemeri on kapeampi naapurimaiden aluevesien läheisyyden vuoksi.
Talousvyöhyke
Suomelle kuuluu myös talousvyöhyke aluevesien edustalla. Suomella on talousvyöhykkeellään oikeus elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen.
Se tarkoittaa, että Suomella on oikeudet talousvyöhykkeensä luonnonvaroihin, mutta myös velvollisuus suojella meriympäristöä.
Muilla valtioilla on Suomen talousvyöhykkeellä oikeus merenkulkuun, ylilentoon ja merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen laskemiseen.
1:24
Kansainväliset merialueet
Kansainväliset merialueet ovat valtioiden aluevesien ja talousvyöhykkeiden ulkopuolelle jääviä merialueita. Kansainvälisiä aluevesiä kutsutaan myös nimellä aava meri.
Toisin kuin urbaanilegendoissa toisinaan kuulee, kansainväliset vedet eivät ole täysin laeista vapaita alueita. Kansainvälisillä aluevesillä noudatetaan sen maan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus seilaa.