Metsässä liikkuminen on rankkaa: jalat joutuvat ääriasentoihin ja hermosto saa huomattavasti enemmän viestejä. Sienestäminen, suunnistaminen ja lintujen bongailu virkistävät aivoja, kertoo asiantuntija.
Salille, spinningiin, sählytreeneihin! Liikuntaharrastukset ovat hyödyllisiä, mutta suuri osa niistä tapahtuu sisätiloissa, kaukana luonnosta.
– Luontoliikuntahan on ihan mielettömän monipuolista. Ajatellaan, millainen alusta metsä on, kun lähdet sinne kävelemään? Sehän ei ole koskaan tasainen kuten asfaltti. Tekee hirveän hyvää painella kovaa vauhtia sauvakävellen asfaltilla, mutta on ihan toinen juttu lähteä metsään, missä esimerkiksi jalat joutuvat ääriasentoihin, lihaksia joudutaan käyttämään ihan eri tavalla, hermosto saa huomattavasti enemmän viestejä, kirjailija Raija Hentman neuvoo.
Hentman on retkeillyt luonnossa jo 40 vuoden ajan.
– Esimerkiksi sienestäminen, suunnistaminen, lintujen bongailu tai mikä tahansa luonnossa liikkuminen on paljon parempaa aivovoimistelua kuin sudokut ja ristikot. Kaikkihan ne ovat hyviä, mutta luonnossa joutuu niin monella tavalla käyttämään nuppiaan ja kroppaansa, ettei samaa saavuteta missään muualla.
Kirjaprojekti, joka lähti käsistä
Hentman aloitti retkeilystä kertovan kirjaprojektin jo syksyllä 2005. Vuonna 2006 hän alkoi kartoittaa retkeilypaikkoja. Hienoja kohteita löytyi niin paljon, että projekti alkoi paisua. Kustantajakin vaihtui monesti.
