Pop-tähti Lily Allen palasi julkisuuteen levyllä, jota on kutsuttu kostoteokseksi.
Khloé Kardashian treenasi eronsa jälkeen niin sanotun kostokropan, ja prinsessa Dianan musta "kostomekko" jäi historiaan symbolina omanarvontunnon palauttamisesta.
Koston teema, halu näyttää pärjäävänsä esimerkiksi petetyksi tulemisen jälkeen, on puhutellut ihmisiä läpi historia, mutta onko kyse kostosta, toipumisesta vai vallasta?
Aiheeseen on perehtynyt tietokirjailija ja psykologi Elina Reenkola, joka on luennoinut naisen kostosta.
Reenkolan mukaan kostossa on yleensä kyse oman tarinan haltuunotosta.
– Kun kosto herää siitä, että nöyryytetään ja häpäistään eron yhteydessä, otetaan toinen kumppani, niin sehän on hirveän loukkaavaa. Silloin herää halu kääntää asetelma toisin päin. Antaa sille toiselle samalla mitalla takaisin.
Silloin asetelmat kääntyvät toisin päin: itse on se vahva, ottaa sen tarinan haltuunsa. Ei ole enää uhri, vaan on itse aktiivinen toimija, Reenkola toteaa.
Koston tunne on käsiteltävä
Reenkolan mukaan kosto on tunne. Hänen mukaansa tunne on käsiteltävä, kesytettävä ja otettava haltuun.
Petetyksi tulemisen tunnetta voi Reenkolan mukaan käsitellä esimerkiksi luovan toiminnan kautta, kuten monet artistit ovat tehneet.
– Luova toiminta kesyttää kostoa, eli silloin ei tarvitse mennä toimimaan. On tärkeä tutustua tunteisiinsa, miksi tämä loukkaa minua niin kovasti. Voi esimerkiksi kirjoittaa tai piirtää tai vaikka tehdä laulun, Reenkola sanoo.
Mutta milloin kosto menee yli? Katso koko haastattelu MTV Katsomosta