Metsähallituksen luontopalvelujen tilastojen mukaan viime vuonna kansallispuistoissa käytiin yhteensä 3 167 800 kertaa. Uusia kansallispuistoja on perustettu 2000-luvulla, mutta se ei yksin selitä käyntitilastojen kasvukäyrää.
Retkeilyn ammattilainen näkee monia syitä alati kasvavalle suosiolle.
– Ensinnäkin retkeily on muodikasta. Lisäksi puhutaan paljon luonnon hyvistä terveysvaikutuksista, kuinka luonto auttaa rauhoittumaan, sanoo retkinikkari Joppe Ranta.
Ranta muistuttaa myös siitä, että kaikilla suomalaisilla on lyhyet juuret luontoon ja maaseudulle.
– Useimpien suomalaisten isät tai isoisät ovat maalta, että sieltä se luontosuhde tulee verenperintönä.
Retkeily muuttuu ja eriytyy
Kun harrastuksen pariin kertyy tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, alkaa erikoistuiminen. Näin on käynyt retkeilyllekin. Yksi porukka innostuu riippumattoyöpymisistä, toisille tärkeintä ovat itse tehdyt retkeilyvarusteet ja kolmas joukko virittelee risukeittimiä.
– En kyllä yhtään moiti näitä hurahtajia. Itse olen hurahtanut niin monta kertaa erilaisiin retkeilyjuttuihin, sanoo Joppe Ranta.
Retkeilijä nauttii luonnosta siihen jälkiä jättämättä. Roskat kerätään ja tulet tehdään vain luvallisille paikoille.
– Avotulen tekeminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty, samoin oksien taittaminen puusta. Maahan pudonneita oksia saa käyttää, neuvoo Ranta.
