Metsistä ja luonnosta on tullut viime vuosien aikana muodikas virkistäytymispaikka.
– Kyllä tässä voidaan trendistä puhua, sanoo luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Hänen mukaansa keskustelu aiheesta on kiihtynyt selvästi parin kolmen viime vuoden aikana.
Luonnossa liikkumisen suosion kasvu näkyy selvästi Metsähallituksen tilastoissa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet 2000-luvun alun noin miljoonasta kävijästä viime vuoden liki 3,2 miljoonaan kävijään. Kaikkiaan valtion omistamilla ulkoilualueilla vieraili viime vuonna 6,8 miljoonaa kävijää.
– Käyttö on monimuotoistunut, sanoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Matti Tapaninen. Perinteisen rinkan kanssa vaeltamisen lisäksi kansallispuistoissa käydään nyt harrastamassa erimerkiksi polkujuoksua, maastopyöräilyä tai melontaretkeilyä.
Vaikka ihmiset ulkoilevat enimmäkseen omatoimisesti, luontoinnostus on näkynyt myös ulkoilujärjestö Suomen Ladun jäsenmäärässä ja tempausten suosiossa, kertoo toiminnanjohtaja Eki Karlsson.
– Viime vuonna nuku yö ulkona -tempaukseen osallistui 50 000 ihmistä.
Kaupunkilainen kaipaa metsästä virkistystä
Suomi on kaupungistunut kovaa vauhtia, ja suhde luontoon on muuttunut. Se ei ole enää itsestäänselvyys, sanoo Liisa Tyrväinen.
– Nyt kaupunkejakin tiivistetään niin, että kaikilla ei välttämättä ole enää luontoa lähellä kuten ennen.
Yhä useammalle metsä on ensisijaisesti virkistäytymispaikka. Samaan aikaan metsätalous on muuttunut yhä tehokkaammaksi ja hyvistä ulkoilumetsistä on tullut niukkeneva resurssi.
– Metsien hoitoa ei pitäisi pohtia vain hiilinielu- ja hakkuumahdollisuuspohjalta. Erityisesti alueilla, joita käytetään virkistykseen ja matkailuun, tarvittaisiin hakkuissa tasapainoa, jossa painaisivat myös virkistys- ja maisemahyödyt, Tyrväinen sanoo.
Tyrväinen uskoo, että metsäteollisuuden ja luonnossa liikkujien tarpeet ovat kuitenkin sovitettavissa yhteen.
– Hyvällä suunnittelulla tämä homma otetaan hanskaan.
Luonto vaikuttaa hyvinvointiin viiden mekanismin kautta
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan tutkimuksissa on löydetty todisteita viidestä tavasta, joilla luonto kohentaa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä.
- Puhdas ilma ja hiljaisuus ovat terveydelle hyväksi. Liikunta luonnossa on siksi terveellisempää kuin rakennetussa ympäristössä, jossa on usein meteliä ja saasteita.
- Luonnossa palautuu nopeasti stressistä. Tutkimusten mukaan käynti luonnossa kohentaa mielialaa ja palauttaa suorituskykyä.
- Luonto tarjoaa nähtävää ja koettavaa ja houkuttaa samalla liikkumaan. Tämä tuottaa liikunnan tarjoamia terveyshyötyjä liki huomaamatta.
- Luonnossa oleskelu altistaa luonnon mikrobikannalle, mikä joidenkin tutkimusten mukaan parantaa vastustuskykyä. Luonnonmarjojen ja -yrttien nauttiminen monipuolistaa ravintoa ja suoliston mikrobistoa.
- Luonto mahdollistaa yksinolon ja rauhoittumisen tai helpottaa sosiaalisten kontaktien luomista ja vahvistamista. Skotlannissa on todettu luonnossa järjestettyjen talkoiden ja tapahtumien vahvistavan yhteisöllisyyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Luonnosta tuli terveyden lähde
Kaikkien STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan iso syy luonnon trendikkyyteen on ihmisten kasvava kiinnostus omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia siitä, miten luonnossa vietetty aika esimerkiksi vähentää stressiä ja parantaa vastustuskykyä.
– Tieto siitä, että luonto tuo terveyttä, on lisääntynyt, sanoo Eki Karlsson.
Ihmiset myös arvostavat ympäristöä ja luontoa entistä enemmän, Karlsson arvioi.
Toisaalta suhde luontoon on yksilöllinen, muistuttaa tutkimusprofessori Tyrväinen. Kaikki eivät luonnosta perusta.
– Helsingissä ja Tampereella runsas kymmenen vuotta sitten vain kuusi prosenttia arvioi, että luonnon merkitys omassa elämässä oli vähäinen. Kaupungistuminen kuitenkin muuttaa luontosuhdetta. Ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus suomalaisten luontosuhteesta tehdään Lukessa ensi vuonna alkavan valtakunnallisen virkistyskäyttötutkimuksen yhteydessä.