Kommentti: Stubb vähättelee Puolustusvoimien karmeaa Venäjä-ennustetta

Stubbin vastakarvainen vastaus Puolustusvoimien uhkakuviin on sikäli merkittävä, että helmikuusta 2022 lähtien turvallisuudesta on Suomessa puhuttu harvinaisen yksiäänisesti.

Henki on ollut, että jos puolustus tarvitsee rahaa, sitä kuuluu löytää. Siitä, miten ja kuinka tehokkaasti rahat käytetään, on keskusteltu selvästi vähemmän. 

Syytä keskustelulle olisi, sillä Puolustusvoimien sisälläkin on Helsingin Sanomien tietojen mukaan eripuraa esimerkiksi varusmiesten koulutuksen tasosta, varsinkin droonien suhteen. Se ei voi olla vain rahakysymys.

Kesällä puolustusvoimien budjettikeskustelu kävi kuumana, kun Suomen ylpeytenä pidetyt asevoimat tarvitsivatkin lähivuosina kaksinkertaisen rahoituksen. Arviosta vastasi eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä.

Sitä kritisoi esimerkiksi puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen, jonka mukaan puolustusbudjetin nopea nosto olisi "myrkkyä".

Kauhuskenaariot entistäkin sotaisammasta Venäjästä vuonna 2040 ovat omiaan lisäämään vaatimuksia puolustukseen panostamisesta.

Eurooppa onkin aivan oikein korjaamamassa kylmän sodan jälkeen tekemiään virheitä ja uudelleenvarustautumassa. Euroopassa ei voida elää ikuisen rauhan unelmahattarassa tai Yhdysvaltain muskelien suojassa.

Eikä Suomenkaan armeija ole valmis. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Vauhtisokeutta täytyy kuitenkin välttää.

Stubbin kommentti saattoikin olla yritys aidata keskustelukulttuurin militarisoitumista ja sitä, että turvallisuudella ja erilaisilla jos pahin tapahtuu -skenaarioilla voidaan perustella mitä vain.

Vaikka luottamus Puolustusvoimiin on Suomessa – perustellusti – korkea, ei sovi unohtaa, että Puolustusvoimat varmasti mieluusti tuottaa sellaisia raportteja, jotka perustelevat lisärahoituksen kellepä muullekaan kuin Puolustusvoimille.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lisärahoituksen antaminen Puolustusvoimille olisi perusteltavissa. Toki on. Siitä, kuinka paljon rahaa käytetään ja mihin se käytetään, täytyy kuitenkin pystyä puhumaan muutenkin kuin kauhuskenaarioiden kautta.

Venäjällä on Suomessa poikkeuksellisen helppo pelotella, mutta kuten Suomen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Suojelupoliisikin asian ilmaisi, ei Venäjä ole kaikkivoipa.

Jo nyt Suomi ja Eurooppa rakentavat Stubbin mukaan pelotetta, joka vie Venäjältä kaiken mielekkyyden hyökätä vuonna 2040.

Toivoa sopii, että tavoitteesta pidetään kiinni ilman, että sen eteen uhrataan kaikki muu.