Asiantuntijan pohtii, että Sanna Marinin hallitus saattaa jäädä erittäin lyhytikäiseksi.
Valtiotieteen tohtori, historian tutkija Jukka Tarkka arvioi Sanna Marinin (sd) hallituksen tilannetta suorin sanoin. Hän uskoo sekä vasemmistoliiton että keskustan saattavan lähteä hallituksesta.
– Vasemmistoliito näyttää kuopivan maata rynnätäkseen ulos hallituksesta. Keskusta vokottelee Paavo Väyrystä apuun. Voi olla, että Sanna Marin kirjautuu historiaan vielä lyhytikäisemmäksi pääministeriksi kuin edeltäjänsä. Anderssonin ja Kulmunin kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä nyt ihan oikeasti on tapahtumassa. He ovat siitä vastuussa, Tarkka kommentoi Facebookissa.
Tarkan ulostulo liittyy hallituksen keskiviikkoiseen iltakouluun, jossa keskusteltiin työllisyystoimista sekä siitä, päästäänkö Suomessa hallituksen asettamaan työllisyystavoitteeseen. Muun muassa MTV uutisoi hallituspuolueiden erilaisista näkemyksistä.
Lue myös: Halituspuolueissa erimielisyyttä työllisyyden arvioinnista – Li Andersson panostaisi koulutukseen työllisyyden lisäämiseksi: "Tämä jo osoittaa, kuinka vakava ongelma meillä on Suomessa"
– Huhtikuun kehitysriihessä pitää olla selkeä laskelma siitä, jotta tiedämme olevamme oikealla uralla. Sitten viime kädessä siellä budjettiriihessä täytyy pystyä olemaan hyvissä ajoin laskettuna – yön ylihän sitä ei tule, vaan se vaatii tämän puolivuotisen polun, mitä tässä on vielä olemassa aikaa, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni muotoili MTV Uutisille.
Kulmunin mukaan valtiovarainministeriö tekee arviot, mistä vasemmistoliitto on ollut toista mieltä myös julkisesti.
– Meidän näkökulmastamme me emme pysty ratkaista niitä haasteita, mitä meillä on työllisyyden nähden, ellemme panosta esimerkiksi juuri osaamiseen ja koulutukseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon merkittävästi, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi.
Lopulta iltakoulusta ei saatu julkisuuteen mitään konkreettista, lukuun ottamatta työperäisen maahanmuuton prosessien nopeuttamista. Käteen jäi lupauksia siitä, että arviot otetaan vakavasti ja että työllisyystavoitetta kohti mennään.
Jukka Tarkka kommentoi hallituksen tilannetta laajemmin kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa myöhemmin viikolla.
– Uusi hallitus on viettänyt kuhertelukautensa. Melkein ainoa ulospäin näkyvä toiminto oli pääministerin esittäytymiskierros kansainväliselle medialle. Onneksi Sanna Marin näyttää osaavan sen pelin tärkeimmät säännöt. Ollaan katastrofin partaalla, jos sinä oli nyt kaikki, jos hallitus ei ole hyödyntänyt eduskunnan istuntotauon luomaa työrauhaa pitkän aikavälin isojen ongelmien nopeiden ratkaisujen etsintään. Se ei riitä, että kehysriihessä tuossa vähän ajan päästä päätetään, mitä sitten ensi syksynä ehkä tehtäisiin. Kaikki varoitusvalot vilkkuvat punaista täysillä, hän kirjoittaa.
Tarkka huomauttaa, että Sanna Marinin Antti Rinteeltä perimä työllisyyden nousuodote on vielä hurjempi kuin Juha Sipilän tavoite.
– Kaikki viime syksynä nähdyt ennusmerkit viittasivat siihen, että 75 prosentin työllisyystavoite karkaa horisontin tuolle puolen. Talous ei ihan äkkiä elvy nykyiseltä lähes nollatasolta, työllisyyden hidas kasvu hiipuu ja työmarkkinat ovat romahtamaisillaan lakkosumaan, joka voi tulla katastrofi paitsi kansantaloudelle myös kansanterveydelle ja yhteiskuntarauhalle, hän varoittaa.
Myös professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto sekä Nordean ekonomistit ovat ilmaisseet huolensa hallituksen talouspolitiikasta.
Professorit painottivat raportissaan, että työllisyysvaikutuksiin pitää ottaa huomioon myös sellaiset toimenpiteet, jotka heikentävät työllisyyttä. Raportissa puhutaan myös toimista, joilla on ”tarkoittamattomia seurauksia työllisyyteen”.
– Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien tason nostaminen tai aktiivimallin sanktioiden poistaminen”, professorit kirjoittavat.
Nordea odottaa Suomen talouskasvun jatkavan hidastumistaan ja yltävän vuonna 2020 yhteen prosenttiin ja vuonna 2021 jäävän vain 0,5 prosenttiin.
Pankin pääekonomisti Tuuli Koivu korostaa, että tarvitaan pontevia toimia kotimaisten pullonkaulojen helpottamiseksi, jotta Suomen talouskasvu jatkuu haastavassa kansainvälisessä ympäristössä.
– Toimista ensisijaisin on työmarkkinoiden toiminnan parantaminen. Tapaamistani sadoista suomalaisyrityksistä eri puolelta Suomea nousi jo viime vuonna yhä vahvempi viesti siitä, että työvoimasta on pulaa. Työllisyysvaikutukset on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, ja myös lyhyellä aikavälillä kipeisiin päätöksiin on rohjettava ryhtyä hyvinvointiyhteiskunnan pitämiseksi pystyssä, hän kirjoittaa blogissaan.
Nordean analyytikot Sanna Kurronen ja Lotta Lähteenmäki puolestaan huomauttavat, että talouskasvua voi tulla vain kahdesta lähteestä: joko tuottavuus nousee tai työtuntien määrä kasvaa.
– Kumpikaan ei näytä nyt lupaavalta. Ilman uudistuksia Suomen kasvu hyytyy pysyvästi, he varoittavat omassa blogissaan.
Nordea ennustaa työllisyysasteen kohoavan enää hyvin hitaasti ja jäävän alle 73 prosentin vuonna 2021 ja työttömyysasteen laskevan parilla kymmenyksellä seuraavan kahden vuoden aikana ilman merkittäviä rakenneuudistuksia.
– Politiikkatoimien on oltava laaja-alaisia, jotta työllisyysaste saataisiin lähellekään tavoiteltua 75 prosenttia. Etsikkoaika työllisyyttä tukeville uudistuksille on ehkä jo lipumassa ohi, joten toimilla on kiire, Kurronen ja Lähteenmäki toteavat.
Luottoluokittaja Fitch pudotti Suomen luokitusnäkymiä viikko sitten. Luottoluokittaja varoitti Suomea kahdesta asiasta: julkisen velan kasvusta ja väestön ikääntymisestä. Lisäksi Fitch muistutti, että Suomen istuvan hallituksen finanssipolitiikka on aiempaa löysempää.