Eeva Lehtimäen kommentti: Kun jakomiljardista tuli politiikan uusi normaali – toisin päin se onkin iso raha

Miljardi on suomalaisen politiikan uusi normaali, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Hallitukselta osattiin odottaa historiallisen suurta neljättä lisätalousarvioesitystä, mutta 5,5 miljardin euron valtaisa potti yllätti jopa paatuneimmat politiikan seuraajat. Koronakriisi on aiheuttanut talouden shokkipysähdyksen. Poliitikot ja talousasiantuntijat ovat siitä samaa mieltä, että juuri nyt tarvitaan hätäapua, tukea ja elvytystä sillaksi pahimman ajan yli. 

Myös kunnat tarvitsevat miljardinsa. Tulevaisuuteen eli nuorten koulutukseen ja lasten tukemiseen kannattaa satsata. Asuntorakentaminen ja väylät suurimpiin kaupunkeihin ovat järkevää elvyttämistä. 

Mutta.

Hallitus ottaa tänä vuonna velkaa jo 18,8 miljardia. 

Eilen illalla tiedotustilaisuudessa oli hymyileviä puheenjohtajia. Jaettavaa oli ja sitä myös lapottiin isolla kauhalla. Jokaiselle puolueelle jotain, vielä kun voi. 

Kangasharju varoittaa pysyvien menojen paisuttamisesta

MTV:n Uutisaamussa vieraillut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju kehui hallitusta koronakriisin tähänastisesta hoidosta, mutta sanoi sen ottavan nyt kovan riskin. Kangasharjun ikävä viesti oli, että hallitukselta on hämärtynyt elvytyksen ja pysyvien menojen kasvattaminen. 

–Tässä otetaan nyt suuri riski siitä, että jos korona pitenee ja me tarvitsemme sitä oikeaa elvytystä myös ensi vuonna, niin sitten me olemme päättäneet jo sitoa rahat sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole parasta elvytystä. Ja sitten me joudumme velkaantumaan vielä enemmän ja meidän lapsemme maksavat vielä suurempaa taakkaa, Kangasharju sanoo.

Hallituslähteen mukaan Säätytaloa edeltävät valmistelevat neuvottelut olivat vaikeat ja riitaisat. Eilen puolestaan lisätalousarvioneuvottelujen alkua jouduttiin siirtämään kahteen otteeseen, kun etukäteen pohjustetuista kokonaisuuksista huolimatta puheenjohtajaviisikko jatkoi linjausten hakua keskenään tuntikausia. 

Kannattaa muistaa, että jo ennen koronakriisiä hallitusohjelman talouspohjaa ja työllisyystavoitetta pidettiin huterana ja epärealistisena. Elokuun budjettiriihessä hallitus joutuu karun tilanteen eteen eli miten koronakriisin vaikutukset näkyvät loppukauden hallitusohjelmassa. Jostain pitäisi luopua, rahasäkin pohjakin tulee vastaan. 

Maanantaina julkaistussa kansliapäällikkö Martti Hetemäen koronakriisin toisen vaiheen raportissa muistutettiin, että velkasuhteen vakauttaminen 20-luvun aikana vaatii julkisen talouden vahvistamista vähintään seitsemällä miljardilla. Julkisia menoja ei saisi kasvattaa ja ilman rakenteellisia, työllisyyttä edistäviä uudistuksia edessä ovat veronkorotukset ja leikkaukset. Toisin päin seitsemän miljardia ei ole pikkuraha.

Tuleeko edes syksyllä päätöksiä?

Moneen kertaan on sanottu, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen todellinen testi poikkeusolojen jälkeen on edessä elokuun lopun budjettiriihessä. Hallitusohjelman talouden pohja on sulanut pois. Rahan jakaminen on ollut helppoa, mutta ovatko hallituspuolueet valmiita jakamaan myös talouden tuskaa. 

Hallituksen sisäiset jännitteet putkahtelevat esiin samaa tahtia koronatilanteen helpottamisen kanssa. Olennaista on, miten pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) akseli toimii.

Keskustasta kuuluu koko ajan kasvavaa napinaa. Monissa kevään koronapäätöksissä tilanne on ollut keskusta vastaan muut hallituspuolueet. Jääkö puolue yksin narisemaan myös taloudesta tulevissa väännöissä? 

Tänään elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi MTV:n uutisille hallituksen lähtevän tavoittelemaan 78 prosentin työllisyysastetta aiemman 75 prosentin sijaan muuttuneen tilanteen vuoksi. Tämä tarkoittaisi arviolta jopa 200 000 uutta työpaikkaa.

Tavoitella saa, mutta todennäköisempää on pelko valtaisien lomautusten muuttumisesta irtisanomisiksi ja työttömyydeksi. Jälleen yksi talouspulma hallituksen pöydällä.

Talouden elpymisellä koronasta ja kansalaisten kulutusluottamuksella voidaan pelastaa vielä jotain, mutta samalla hallituksen pitäisi pystyä tekemään konkreettisia päätöksiä työllisyystoimista. 

Koronakriisistä voi tulla myös turvatyyny, jolla hallitus pelaa itselleen lisää aikaa. Jos talouden näkymä on koronan vuoksi edelleen sumuinen, voi vedota siihen, ettei syksylläkään pystytä vielä päättämään uudistuksista. 

Hallituksen puheissa vilahtevat sanat tiekartta tai strategia, jolla taloutta ja työllisyyttä edistetään tulevina vuosina. Siitä on kuitenkin vielä matkaa toimintaan. 

Kestävyysvajeen eli pitkän aikavälin talouden tasapaino ei ole ollut muodissa ja tämän hallituksen sanavarastossa. Eilen valtiovarainministeri myönsi suoraan, että kestävyysvajeen umpeenkuromista ei enää tavoitella vaalikauden lopussa, vaan se siirretään vuosikymmenen loppuun. Kulmunin mukaan veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei voida kuitenkaan välttyä.

Suomeksi laskut maksaa ja talouden sopeuttaa sitten seuraava tai sitä seuraava hallitus. 

Syksyn aikana hallitus puhuu ja vääntää hallitusohjelman isosta kuvasta. Keväällä se muuttuu entistä hankalammaksi, koska huhtikuussa ovat kuntavaalit. Silloin talouskamreerin takkia itselleen asetteleva keskusta ja kannatusalhossa kärvistelevä puheenjohtaja Kulmuni eivät halua kertoa ikävistä asioista. Sama pätee muihinkin puolueisiin. 

Puoliväliriihi onkin kätevää pitää vasta kuntavaalien jälkeen. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja