Muun muassa burkien kieltämistä ei ajeta Suomessa ensimmäistä kertaa, huivin ja huntujen käyttöä tutkinut Katri Karhunen sanoo.
Huntukiellossa on kyse aivan muusta kuin naisten aseman edistämisestä, musliminaisten huivin ja huntujen käyttöä Suomessa tutkinut Katri Karhunen sanoo.
Karhunen näkee kiellot ennemmin osana laajempaa islaminvastaista agendaa kuin pyrkimyksenä edistää naisten asemaa.
– Huivit ovat nousseet islamin symboliksi ja niiden kieltäminen on osa tätä agendaa, jolla pyritään torjumaan islamin vaikutusta näihin niin sanottuihin länsimaisiin arvoihin, Karhunen sanoo.
Sellaisia arvoja ei olemassa, vaan ne vaihtelevat kontekstista riippuen, Karhunen huomauttaa. Esimerkiksi suhtautumisessa tasa-arvoiseen avioliittoon on paljon vaihtelua.
Lue myös: Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen: Burkat ja niqabit eivät sovi kouluihin
Aktivisti pitää huntukieltoa harhautuksena: "Tarkoitusperät eivät ole jalot"
1:29
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on sanonut pitävänsä kasvot peittävän naamioitumisen lakisääteistä kieltämistä julkisilla paikoilla välttämättömänä. Kyse olisi myös joidenkin musliminaisten käyttämien, kasvot osittain tai kokonaan peittävien burka- ja niqabhuntujen kiellosta julkisilla paikoilla.
Muun muassa burkien kieltämistä ei ajeta Suomessakaan ensimmäistä kertaa, vaan kyse on jatkumosta aiemmalle, Karhunen toteaa. Esimerkiksi vuonna 2013 tehtiin lakialoite kasvot peittävien huntujen kieltämisestä.
Joitakin vuosia sitten tikunnokkaan nostettiin musliminaisten käyttämä uima-asu burkini, jota tasa-arvovaltuutettu suositteli sallittavaksi kaikissa uimahalleissa.
Varissuon kouluissa ei näy huntuja
Nuorten keskuudessa huntukieltokeskustelu on hämmentänyt, kertoo Turun Varissuon tyttöjen talolla työskentelevä Mariam Azamifar. Hän antaa esimerkin: miten sitten penkkareihin pukeudutaan, jos kasvoja ei saa peittää?
– Onko tässä ajatus kieltää vain uskonnollinen vai ihan kaikenlainen kasvojen peittäminen, Azamifar kysyy.
Yli kymmenen vuoden ajan Varissuolla toiminut Tyttöjen talo suuntaa toimintaansa 10–19-vuotiaille tytöille ja tekee paljon yhteistyötä alueen koulujen kanssa. Toimintaan osallistuu myös runsaasti musliminuoria.
Kasvoja peittäviä huntuja ei säännönmukaisesti nuorilla näe ja aikuisillakin harvoin, Azamifir sanoo. Hän toteaa, että Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia alueita, mutta siltikään kouluissa ei sellaista huntua käytetä.
Huntukiellosta puhuttiin haastattelua edeltävänä päivänä kokoontuneessa äitien ja tyttärien ryhmässä. Kärpäsestä on tehty härkänen, eräs äiti oli sanonut Azamifarin mukaan. Tytöt olivat sanoneet, että koulussa on suurempiakin ongelmia.
Lue myös: Riikka Purra otti vanhan hittiaiheen käyttöön: "Miettikää! Lapsella burka!"
– He kokevat, että koulun turvallisuus lisääntyisi enemmän vaikka sillä, että luokkakoot olisivat pienempiä ja olisi rauha tehdä kouluhommia, Azamifar selostaa.
"Kielto on yhtä lailla pakottamista"
Tutkimusten mukaan Euroopassa monet naisista käyttävät sekä huiveja että peittävämpiä huntuja vapaaehtoisesti, Karhunen kertoo. Suomea koskevaa laajempaa tutkimusta niqabin tai burkan käytöstä ei ole tehty.
Karhunen väitteli viime vuonna naisten kokemuksista huivin käytöstä suomalaisessa työelämässä. Karhunen haastatteli osana tutkimustaan myös naisia, jotka käyttävät kasvot peittäviä huntuja. Joskus perhekin voi vastustaa peittävää huntua, mutta nainen itse haluaa sellaista käyttää.
Karhusen tutkimuksen mukaan huivin käyttö vaikutti positiivisesti naisten ammatilliseen identiteettiin ja itsevarmuuteen, koska naiset kokivat saavansa olla sellaisia kuin he ovat, Karhunen kertoo.
Turkulaiselle Suha al-Musawille kasvot paljastava huivi eli hijab on tärkeä osa pukeutumista ja identiteettiä. Huivin riisuminen julkisella paikalla tuntuisi epämiellyttävältä.
– Se olisi mielestäni verrattavissa siihen, jos pitäisi ihan mikä vaan muukin tällainen arkinen vaatekappale yhtäkkiä riisua julkisella paikalla.
Myös al-Musawin kokemuksen mukaan valtaosa huivia tai huntua käyttävistä tekee niin vapaaehtoisesti, ei painostuksesta.
– Kielto ei todellakaan semmoista ihmistä vapauttaisi. Se on yhtä lailla myös pakottamista, al-Muwasi sanoo.
Hunnuista puhuminen luo tunnereaktioita
Suomalaispoliitikot ovat ulostuloissaan vastustaneet kasvot peittäviä huntuja erityisesti kouluissa. Muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ovat sanoneet, etteivät kasvot peittävät hunnut sovi kouluihin.
Luokanopettajaksi opiskeleva al-Musawi sanoo, että huntukieltoa koskevan keskustelun seuraaminen on ahdistanut jonkin verran.
– Etenkin sen takia, etten ole löytänyt mitään järkeviä perusteita tälle niqab- tai burkakiellolle.
Al-Musawi toteaa, ettei hänellä olisi tulevana opettajana ongelmaa puhua huntujen ongelmista, jos olisi vahvistettua tietoa esimerkiksi hunnuista ja lasten vuorovaikutukseen liittyvistä ongelmista. Tuntuukin, ettei keskustelussa ole takana aito huoli.
Turkulainen Maryan Hussein pitää valintaa puhua hunnuista ja lapsista keinona, jolla herätetään huomiota ilman todisteita. Huntukiellossa on kyse naisten kehojen tai vaatetuksen käyttämisestä poliittisen agendan levittämisessä, Hussein sanoo.
Hussein pitäisi parempana keinona rahoittaa naisia tukevia järjestöjä ja antaa musliminaisille alustoja, joilla puhua omista kokemuksistaan. Silloinkin hän toivoisi, että koko keskustelu ei pyörisi huivin ympärillä.
– Kun meillä on mielestäni tärkeämpiä asioita, mistä voisimme puhua. Että ei laimenneta meidän koko olemassaoloa siihen huiviin, Hussein sanoo.
Tytön vapaus liikkua tärkeämpi
Tyttöjen talollakin on pohdittu uskonvapautta ja vanhempien oikeutta kasvattaa lasta omien arvojensa mukaisesti. Kysymykset eivät ole kuitenkaan liittyneet tyttöjen pukeutumiseen.
– Se, missä tyttö saa liikkua, tulee paljon enemmän esiin, Azamifar kertoo.
Azamifar ja Karhunen molemmat toteavat, ettei kunniaväkivallan uhkaa voi arvioida sen perusteella, miten tyttö on pukeutunut.
Karhunen sanoo, että toteutuessaan huntukielto voisi vain entisestään rajoittaa naisten itsenäisyyttä. Vapaasti huntuun pukeutumisen valitsevia kiellettäisiin tekemästä niin, painostusta kokevien naisten tilanne voisi jopa pahentua niin, etteivät he saisi poistua kotoaan ollenkaan.
– Näin ei puututa itse ongelmaan. Mieluummin pitäisi panostaa siihen, että kaikilla on mahdollisuus käydä koulua yhdenvertaisesti, Karhunen sanoo.